Hypon ekonomisti: Kasvukeskukset ampuvat rakentamisen säännöstelyllä itseään jalkaan

Rakentamisen näkymät ovat synkentyneet hetkessä. Ekonomisti peräänkuuluttaa joustavampaa lupapolitiikkaa.

Rakennusteollisuus RT:n tuoreet selvitykset kertovat, että Ukrainan sota aiheuttaa suurta epävarmuutta yritysten toimintaan ja tuleviin rakennushankkeisiin.

Käytännössä kaikki rakennusalan yritykset näkevät Ukrainassa käydyllä sodalla olevan ainakin jotain vaikutuksia liiketoimintaansa, kertoo Rakennusteollisuus RT:n tuore jäsenkysely.

”Vaikutusten suuruus riippuu sodan kestosta ja vaihtoehtoisten materiaalikanavien löytymisestä. Idästä aiemmin tuoduille tuotteille ja materiaaleille on etsitty ja löydetty uusia, läntisiä toimituskanavia. Tilanne on kuitenkin altis nopeille vaihteluille, jos korvaavia komponentteja tai materiaaleja ei saada ajoissa”, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo tarkentaa.

Merkittävimmiksi tuotantoa haittaaviksi tekijöiksi RT:n jäsenyritykset arvioivat investointikysynnän laskun ja materiaalien hintojen nousun.

Rakentamisen synkkenevät näkymät näkyvät jo tilastoissakin.

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia joulu-helmikuussa yhteensä 7,0 miljoonaa kuutiometriä eli 17,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnettiin lupia 2,5 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä jäi 19,8 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.

Rakentamisen näkymät ”sysimustia”

Varsinkin kerrostalojen rakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni reilusti, peräti 32,5 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä väheni 15,9 prosenttia. Asunnoille myönnettiin 8 087 rakennuslupaa eli 19 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa”, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.

Vaikka sodan vaikutukset eivät vielä juurikaan näy helmikuun tilastotiedoissa, laskee voimakas inflaatio rakennushankkeiden kannattavuutta, Keskinen arvioi. Se heijastuu väistämättä kuluvan vuoden asuntoaloituksiin ja siten ensi vuonna valmistuvien asuntojen määrään.

”Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Keskinen toteaa.

Uusia asuntoaloituksia oli joulu–helmikuussa Suomessa lähes viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Kaikkien rakennushankkeiden aloitukset kasvoivat kuitenkin yli viisi prosentilla.

Keskinen kiinnittää huomiota siihen, että samalla Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertoivat väkiluvun kasvaneen tammi–maaliskuun aikana 895 hengellä viime vuoden lopun tilanteesta. Kasvukolmion kärjissä, eli pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, väestö kasvoi 2665 hengellä ja muualla Suomessa se väheni 1770 hengellä.

Keskisen mukaan väestöluvut viestivät kaupungistumisen jatkumisesta, mistä kertoo myös rakennushankkeiden entistä voimakkaampi keskittyminen kasvualueille.

Samalla kuitenkin sodan vuoksi uusien asuntojen rakentamisen aloitukset vähenevät kuitenkin kauttaaltaan.

Jähmeä lupabyrokratia pahentaa ongelmia

Hypon ekonomistin mukaan rakentaminen kohtaa myös muita haasteita.

”Rakentamisessa tarvittavien komponenttien hintanousun lisäksi epävarmoissa oloissa myös rahoitus kiristyy riskipitoisimpien hankkeiden kohdalla, mikä vaikuttaa joidenkin rakennusyhtiöiden toimintaan.”

Lisäksi sääntely iskee loppukevään asuntoaloituksiin vääjäämättä, Keskinen varoittaa. Hänen mukaansa esimerkiksi Espoon rakennusvalvonta ei edes käsittele uusia rakennuslupahakemuksia ja jähmeästä lupabyrokratiasta on valitettu muissakin kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä.

”Resursseihin ja prosessien tehokkuuteen liittyvät ongelmat yhdistettynä korona-ajan etätöihin julkisissa virastoissa ei ole aina johtanut parhaimpiin tuloksiin. Lupakäytäntöjen täytyy toimia jouhevasti, jotta tarpeellinen asuntotarjonta varmistetaan ja yksityiset toimijat voivat suunnitella toimintaansa”, ekonomisti painottaa.

Keskisen mukaan riittävä rakentaminen kasvukeskuksissa on aivan keskeinen kysymys talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Miksi osakemarkkina sukeltaa?

Seuraava artikkeli
Terrafame Talvivaara akkukemikaalit kaivos

Talvivaaran kaivoksen omistava Terrafame tekee tulosta akkukemikaalien tuotannollaan