Maailmantalouden kasvulle riittää tukijalkoja, mutta korot ovat nousussa, arvioi Handelbanken.
Handelsbanken on julkistanut uusimman talousennusteensa. Pankin mukaan Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouteen ulkomaankaupan vaimenemisen, lisääntyneen epävarmuuden ja kiihtyneen inflaation kautta.
Hidastumisesta huolimatta Suomen talous kasvaa Handelsbankenin ennusteessa 1,8 prosenttia vuonna 2022. Ensi vuonna talous kasvaa 1,3 prosenttia ja vuonna 2024 kasvu on 1,5 prosenttia. Kasvu lepää kotitalouksien kulutuksen ja investointien varassa.
Suomessa sota kiihdyttää inflaatiota tuntuvasti tänä vuonna. Pankki ennustaa inflaation kiihtyvän tänä vuonna 5,3 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio vaimenee 2,7 prosenttiin ja on 2,0 prosenttia vuonna 2024.
Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia, ensi vuonna 3,1 prosenttia ja 3,2 prosenttia vuonna 2024. Handelsbanken laskee maailmantalouden kasvuennusteita. Maailmantalouden kasvua hidastavat sodan kielteiset talousvaikutukset, korkea inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka ja toimitusketjuvaikeudet.
Ukrainan sota on kasvattanut epävarmuutta, mikä heikentää kuluttajien luottamusta ja hillitsee asunnonostoaikeita. Asuntomarkkinoiden aktiviteetti vaimenee tänä vuonna, pankki arvioi.
Työmarkkinoilla myönteinen aktiviteetti jatkuu, mutta hieman aiempaa vaimeampana. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 6,6 prosenttia.
”Ukrainan sodan suurin vaikutus Suomen talouteen tulee ulkomaankaupan kautta. Suomen vienti Venäjälle putoaa tänä vuonna käytännössä nollaan, mikä leikkaa talouskasvusta prosenttiyksikön. Talouden toipuminen pandemiasta pitää kuitenkin Suomen talouskasvun tänä vuonna kelvollisena”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.
Inflaatio nopeutuu pankin ennusteessa kuluvana vuonna 5,3 prosenttiin. Inflaatiota kiihdyttävät monet tekijät.
”Inflaatio pysyy korkeana vuonna 2022. Inflaatiota nopeuttavat etenkin asumisen kallistuminen sekä liikenteen ja ruoan hintojen nousu”, Hirvonen arvioi.
Vaikka lisääntynyt epävarmuus ja korkea inflaatio heikentävät talouskasvua, odotamme maailmantalouden välttävän taantuman. Handelsbankenin mukaan globaalilla talouskasvulla riittää tukijalkoja, kuten pandemiasta toipuva kysyntä, mikä pitää kasvua yllä.
Inflaation voimakkaan kiihtymisen seurauksena keskuspankit kiristävät selvästi rahapolitiikkansa tänä ja ensi vuonna.
Yhdysvalloissa keskuspankki on jo aloittanut ohjauskoron nostot. Lisää nostoja nähdään tänä vuonna, ja myös keskuspankin taseen pienentäminen kiristää rahoitusoloja, pankki ennustaa.
”Näkemyksemme mukaan Euroopan keskuspankki nostaa talletuskorkoa heinäkuussa 2022. Sen jälkeen nähdään vielä neljä koronnostoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Asuntolainoihin yleisesti sidottu 12 kuukauden euriborkorko on noussut tuntuvasti tänä vuonna. Suomalaisten asuntovelallisten kannattaakin varautua korkojen lisänousuun”, senioriekonomisti Janne Ronkanen sanoo.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed jatkoi toukokuun alussa taistelua inflaation nujertamiseksi. Kuluttajahintojen nousu on tällä hetkellä Yhdysvalloissa nopeinta noin 40 vuoteen.
Fed nosti edellisessä korkokokouksessa maaliskuussa ensimmäistä kertaa ohjauskorkoa vuoden 2018 jälkeen. Ohjauskorkoa nostettiin silloin 25 korkopistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä.
Toukokuussa Fed lisäsi odotetusti panoksia ja nosti ohjauskorkoa 50 korkopistettä. Se on eniten vuoden 2000 jälkeen. Keskuspankin tavoite on nostaa ohjauskorko 2,5 prosenttiin tai jopa korkeammalle vuoden loppuun mennessä.
Fed kertoi aloittavansa kesäkuun alussa lähes yhdeksän biljoonan dollarin taseen supistamisen. Se tehdään passiivisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että Fed jättää sijoittamatta erääntyvien lainojen varat.
