Sanna Marinin hallitus päätti syksyllä 2021 budjettiriihessään ottaa käyttöön maastapoistumisveron, jota myös arvonnousuveroksi kutsutaan. Uusi vero on yksi keino verotulojen kasvattamiseksi sekä Suomen veropohjan turvaamiseksi.
Luonnollisten henkilöiden myyntivoittojen verotusoikeutta laajennetaan tilanteissa, joissa henkilö muuttaa ulkomaille. Nyt hallitus on julkistanut lakiluonnoksen arvonnousuverosta.
Uusi vero on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.
Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset omaisuuden arvonnousutulosta sekä omaisuuden arvonnousutulon laskemisesta laskennallisena luovutusvoittona. Omaisuuden arvonnousutulon verovelvollisia olisivat ne luonnolliset henkilöt, joiden verovelvollisuusasema muuttuisi yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi tai joiden verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi muu valtio kuin Suomi.
Säännöksillä Suomi pyrkii turvaamaan se, että maastamuuttotilanteissa valtiolla on verotusoikeus siihen henkilön omistamien varojen arvonnousun osaan, joka on kertynyt henkilön asuessa Suomessa, vaikka varoja ei olisi tosiasiallisesti myyty.
Nykyisin esimerkiksi osakkeiden luovutusvoittoverotukselta voi välttyä kokonaan muuttamalla maahan, joka ei verota myyntivoittoja. Erot eri maiden verojärjestelmissä avaavat siten varakkaimmille yksityishenkilöille merkittäviä verosuunnittelumahdollisuuksia.
Mikä on arvonnousuvero?
Omaisuuden arvonnousutulo luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi tai verovelvollisen vaatimuksesta sen verovuoden tuloksi, jona omaisuutta luovutetaan vastikkeellisesti tai lahjana, ei kuitenkaan, jos luovutus tapahtuu myöhemmin kuin kahdeksantena verovuotena muuttovuoden jälkeen. Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus.
Kyse on siis käytännössä siitä, että arvonnousuverolla tarkoitetaan verotusta tilanteessa, jossa verovelvollinen siirtää asuinpaikkansa tai omaisuutta Suomesta toiseen valtioon siten, että Suomella ei ole enää oikeutta verottaa omaisuudesta kertyvää tuottoa.
Verotuksen perusteena olisi siten henkilön omaisuuden arvonnousu Suomessa asumisen aikana. Verovelvollisuus aiheutuisi siten asuinpaikan tai omaisuuden siirron perusteella, vaikka omaisuutta ei olisi tuolloin myyty tai muuten luovutettu edelleen.
Sääntelyä ei kuitenkaan sovellettaisi, jos omaisuuden arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa tai mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100 000 euroa.
Omaisuuden arvonnousun laskennallinen luovutusvoitto määritettäisiin vähentämällä arvonnousun alaisen omaisuuden Suomesta pois muuttoa edeltävästä käyvästä arvosta omaisuuden hankintameno.
Laskennallinen luovutusvoitto laskettaisiin soveltaen luovutusvoittoa koskevia yleisiä periaatteita. Vero määrättäisiin laskennallisen luovutusvoiton 100 000 euroa ylittävältä osin. Omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa ja siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa.
Arvonnousuvero ei ole ongelmaton ratkaisu
VM arvioi vuonna 2020 selvityksessään, että käyttöönottoa puoltaisi muun muassa mahdollisuus puuttua maastamuuttoon, jonka tarkoituksena olisi välttää veroja. Lisäksi veromallilla puututtaisiin valtioiden väliseen haitalliseen verokilpailuun.
Veromalliin liittyy ministeriön mukaan kuitenkin lukuisia haasteita ja ongelmallisuuksia, jotka puhuvat sen käyttöönottoa vastaan.
VM:n mukaan uudistus edellyttäisi yksityiskohtaista sääntelyä, joten se monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää. Veromallin tehokas toimeenpano ja sen edellyttämä tietojensaanti voisivat muodostua käytännössä hyvin haastaviksi toteuttaa.
Vero kohdistuisi harvalukuiseen varakkaaseen joukkoon ja vaikuttaisi verotuloihin lähinnä yksittäistapauksissa. Veromallilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena, maahan- ja maastamuuttoon sekä taloudelliseen tehokkuuteen.
Uusi vero saattaa olla startup-yritysten kannalta ongelmallinen.
Enkelisjoittaja ja Trind Venturesin partneri Reima Linnanvirta kertoo, että yksi maastapoistumisveron ongelma on sen alhainen tuottavuus. Verokonsultit ovat lainsäätäjiä ketterämpiä ja arvonnousuveroa voi halutessaan kiertää esimerkiksi ulkomaille aikaisemmin muuttamalla. Riskinä on silloin, että todellinen tuotto jää suunniteltuakin pienemmäksi, Linnanvirta toteaa.
”Selvää on kuitenkin se, että verotuloja on jo nyt hävitty enemmän kuin mitä uudella verolla saataisiin kerättyä.”
Arvonnousuvero poistaa veropohjan aukon
Vastuullista liiketoimintaa edistävä Finnwatch Ry kannattaa arvonnousuveron käyttöönottoa.
Finnwatchin mukaan arvonnousuvero puuttuu maastamuuton avulla tapahtuvaan verovälttelyyn ja turvaa Suomen verotusoikeuden maassamme syntyneisiin omaisuuden arvonnousuihin.
”Arvonnousuveron käyttöönotolla Suomi sulkee merkittävän ja pitkään tiedossa olleen veropohjan aukon. Isossa osassa verrokkimaita maastamuutoilla tehtävään verosuunnitteluun on puututtu jo aikoja sitten”, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Finnwatch katsoo, että lakiesitykseen sisältyvää laskennallisen luovutusvoiton alarajaa on kuitenkin kiristettävä.
”Hallinnollisen taakan rajaamiseksi myyntivoitoille voi olla perusteltua asettaa jokin alaraja. Nyt raja ollaan kuitenkin asettamassa hyvin korkealle, ja myös rajan ylittävät myyntivoitot ollaan vapauttamassa verotukselta 100 000 euroon asti. Tälle ei ole mitään hallinnollisia perusteita”, toteaa Hietanen.
Kritiikkiä saa myös asumisvuosiin perustuva poikkeus, joka vapauttaa alle neljä vuotta viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa asuneet arvonnousuveron soveltamiselta, sekä verotusoikeuden kestolle ehdotettu kahdeksan vuoden aikaraja. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Suomessa syntyneitä arvonnousuja verotettaisi tilanteessa, jossa omaisuuden luovutus tapahtuu kahdeksantena verovuotena maastamuuton jälkeen tai tätä myöhemmin.
Arvonnousuveron avulla voidaan ennaltaehkäistä sekä tosiasialliseen että keinotekoiseen muuttoon perustuvia verojärjestelyjä, Finnwatch arvioi.
Junnu Vainio lauloi jo aikoja sitten palmun alta, että kuinkahan ne asiat Suomessa on, joko verolle on pantu valo airingon? Kyllä verottajalla on sairas asenne, kun pitää koko ajan miettiä miten voisi keksiä uutta verotettavaa. Minullakin olisi heille yksi ehdotus, jota eivät ole vielä hoksanneet, niin se on hankeen kusemisen verottaminen.