Metsäala kohtaa merkittäviä toimintaympäristön muutoksia jo vuoteen 2040 mennessä, käy ilmi Euroopan Metsäinstituutin ja Etlan tutkimuksesta.
Puun kysyntä on kokenut viime vuosina myllerryksiä tiukentuneen ilmastolainsäädännön, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä, kertovat Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, Euroopan Metsäinstituutti EFI:n tutkija Janni Kunttu ja Etlan tutkija Jussi Lintunen.
Samalla kun Euroopan energiamarkkinat ovat sodan seurauksena ajautuneet kriisiin, on puuenergian kysyntä kasvanut. Kotitaloudetkin ovat varautuneet tulevana talvena lämmittämään polttopuulla.
Tutkimuksen FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131) mukaan kotimaisten metsäteollisuustoimialojen näkymät ovat suhteellisen vakaat, mutta jo lähivuosina on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tuotannon positiiviset kehityskulut ovat tutkijoiden mukaan riippuvaisia uudenlaisista tavoista hyödyntää puuta.
Suomen metsäteollisuudelle puuenergian korvaamisen kustannus voi olla miljardeja, jos energian hinnat jatkavat nousuaan. Tuotannon sivuvirrat kattavat tällä hetkellä tehtaiden oman energiatarpeen ja tarjoavat ylijäämäenergiaa myös muualle sekä sähkön että lämmön muodossa.
Puunjalostuksessa syntyvät sivuvirrat avainasemassa jatkossa
Tutkimuksen mukaan metsäteollisuuden arvonlisä voi kasvaa tulevaisuudessa, jos tuotannon sivuvirtoja saadaan ohjattua korkean arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Sivuvirroilla tarkoitetaan puun prosessoinnissa teollisuudessa syntyvää ylijäämää eli kuorta, sahanpurua ja haketta.
Sivuvirtojen käytön lisääminen materiaalituotannossa voisi kasvattaa paitsi tuotannon kokonaisarvoa, myös työllisyyttä. Samalla voitaisiin taata tuotannon raaka-ainesaanti hakkuiden vähentyessä jatkossa.
Tutkijoiden mukaan pitkään on kuitenkin kansainvälisesti ollut jo viitteitä siitä, että puun käyttöä energiantuotannossa halutaan rajoittaa.
Esimerkiksi EU:n kiristynyt ilmastopolitiikka ennakoi rajoituksia hakkuille ja Suomen metsäsektorin pitäisi varautua jo ennalta siihen mahdollisuuteen, että hakkuukertymät vähenevät nykytasostaan, tutkimusraportissa todetaan.
Sivuvirtojen laajemman hyödyntämisen esteenä on tällä hetkellä niiden käyttö energiatuotannossa, toteaa yksi raportin kirjoittajista, Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
”Metsäsektorin tulisi aktiivisesti kehittää korvaajia puuenergialle. Mikäli energian hinnat jatkavat kasvuaan, ostetun energian kustannus voi olla metsäteollisuudelle miljardeja”, Kulvik sanoo.
Muutoksiin varautuminen pitäisi jo aloittaa
FutureForest2040-tutkimushankkeessa on ennakoitu, miten erilaiset muutokset kysynnässä ja toimintaympäristössä vaikuttavat Suomen kansantalouden ja metsäalan tuotantoon, liikevaihtoon, työvoimaan ja osaamistarpeisiin sekä puun käyttöön vuoteen 2040 mennessä. Hankkeen puitteissa luotiin myös kolme tulevaisuusskenaariota metsäalan kehityksestä.
Skenaarioajattelulla pyrittiin ymmärtämään kehityksen takana olevia ajureita ja varautumaan siihen, mihin olemme metsiin perustuvan biotalouden kasvun myötä menossa, kertoo hankkeesta vastannut EFI:n tutkija Janni Kunttu.
”Metsiemme uudet tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, pakkaustuotteet ja sivuvirroista eristetyt kemikaalit, ovat nousemassa yhä merkittävämpään rooliin. Tulevaisuudessa metsillä saattaa teollisuustuotannon lisäksi olla nykyistä suurempi rooli myös palveluissa, ja metsänomistajat saattavat saada tuloja myös esimerkiksi luontomatkailusta. Tämä kaikki vaatii uudenlaista osaamista ja koulutusta”, Kunttu pohtii.
Metsäteollisuuden ja muiden alojen väliset rajat hämärtyvät tekniikan, digitalisaation ja markkinoiden muutospaineiden seurauksena.
Tutkijat korostavat, että energiapolitiikan lisäksi strateginen sopeuttaminen tulisi jo aloittaa niin kansallisesti kuin yrityksissäkin, jotta materiaalien saatavuuden lisäksi varmistetaan myös osaava työvoima.
