Euroopan unioni on kahdeksannessa pakotepaketissa asettanut Venäjälle uusia vienti- ja tuontirajoituksia sekä laajentanut ja tarkentanut aikaisempien pakotteiden kattavuutta.
Tullin arvion mukaan tällä hetkellä noin 90 suomalaista yritystä tuo tuotteita Venäjältä ja noin 220 yritystä harjoittaa Venäjän vientiä.
EU:n kahdeksas pakotepaketti on vastaus Venäjän toimiin, joilla se on pyrkinyt painostamaan Ukrainaa hyökkäyssodassaan. Venäjä yrittää laittomasti liittää Ukrainan alueita osaksi Venäjää ja muuttaa kansainvälisiä rajoja väkivalloin.
Liikekannallepano Venäjällä ja uhkaus käyttää ydinaseita ovat lisäpainostuskeino Ukrainan tilanteessa.
EU ei hyväksy Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden laitonta liittämistä Venäjään ja tuomitsee sen jyrkästi.
Neljä erilaista uutta pakotetta
Ensimmäinen osa uusista pakotteista koskee luetteloa pakotelistatuista henkilöistä ja yhteisöistä. Nyt listatut henkilöt ovat Venäjän miehittämilleen alueille Ukrainassa asettamien ”hallintojen” edustajia sekä Venäjän asevoimien edustajia, poliittisia toimijoita, Venäjän yhteiskunnan informaatiovaikuttajia, mielipidevaikuttajia sekä Venäjän hallitusta tukevia tai siitä hyötyviä liike-elämän vaikuttajia. Nyt listatut yhteisöt ovat Venäjän asevoimia tukeneita yrityksiä.
Toinen osa rajoittaa edelleen kauppaa ja sisältää uusia venäläisten tuotteiden tuontikieltoja. EU on päättänyt myös vientikieltojen laajentamisesta. Tavoitteena on estää Venäjän puolustussektoria saamaan käyttöönsä keskeisiä teknologioita kuten ilmailutuotteita, elektronisia komponentteja ja tiettyjä kemiallisia aineita. Tällä pyritään lisäksi heikentämään Venäjän taloudellista pohjaa ja sen modernisointikykyä.
Paketissa on myös lisäkieltoja muun muassa eurooppalaisten ICT-, insinööri- ja arkkitehtuuripalvelujen tarjoamiselle Venäjälle sekä kielto EU-kansalaisille toimia Venäjän valtionyhtiöiden hallintoelimissä.
Kolmas osa on pakotteista kenties merkittävin, sillä se koskee venäläistä öljyä. EU on jo aiemmin kieltänyt venäläisen öljyn tuonnin meriteitse. Kielto tulee voimaan loppuvuodesta. G7-maat ovat sopineet ottavansa käyttöön hintakaton venäläisen öljyn viennille kolmansiin maihin.
Öljyn hintakatto pienentäisi Venäjän tuloja ja auttaisi pitämään globaalit energiamarkkinat vakaina. Tämän pakotepaketin mukaisesti hintakaton ylittävät kuljetukset kolmansiin maihin kiellettäisiin.
Viime vuonna EU-maat toivat Venäjältä raakaöljyä ja öljyjalosteita yhteensä 71 miljardilla eurolla. EU aikoo luopua venäläisestä öljystä luovutaan asteittain äkillisten markkinareaktioiden hillitsemiseksi.
Neljännessä osassa otetaan käyttöön uusi pakotelistauskriteeri, joka mahdollistaa EU:n pakotteiden kiertämistä helpottavien henkilöiden ja tahojen pakotelistaamisen. Pakotteiden kiertämistä on esimerkiksi pakotteiden alaisten tavaroiden vienti EU-maista kolmanteen maahan ja sieltä edelleen Venäjälle, tai omistusjärjestelyt todellisen omistajan peittämiseksi. Tällaista toimintaa harjoittavat yritykset ja henkilöt voivat joutua EU:n pakotelistalle.
Tähän uuteen pakotelistauskriteeriin perustuva pakotelistaaminen tulee vähentämään halukkuutta osallistua pakotteiden kiertämiseen.
Tulli kiristää valvontatyötä
Huomattavaa on, että kahdeksas pakotepaketti tarkensi myös aikaisempia pakotteita. Tarpeita tarkennuksille oli havaittu käytännön valvontatyössä.
”Panostamme vahvasti pakotteiden valvontaan ja olemme tuoneet aktiivisesti esille, mikäli olemme havainneet asioita, jotka vaikuttavat pakotteiden tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Nyt voimaan tulleet uudet määräykset myös tarkentavat aikaisempia öljytuotteita koskevia pakotteita, joiden osalta olimme pakotevalvonnassamme havainneet epätarkkuuksia pakotteille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi”, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
Rakshitin mukaan Tulli on tehnyt myös erilaisia valvontatoimenpiteitä, jottei pakotteita pystyttäisi kiertämään EU:n ulkopuolisten maiden kautta.
”Täsmennysten ja valvontatoimenpiteiden jälkeen pakotteet toimivat entistä kattavammin ja tarkoituksenmukaisemmin”, kertoo Rakshit.
EU määräsi pakotteita jo vuonna 2014
Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 ilman edeltävää provokaatiota perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan, EU on määrännyt uusia pakotteita Venäjää vastaan. Ne täydentävät voimassa olevia toimenpiteitä, joita EU määräsi Venäjälle sen jälkeen, kun Krim vuonna 2014 liitettiin Venäjään.
Pakotteisiin sisältyy kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä eli henkilöpakotteita, talouspakotteita ja diplomaattisia toimenpiteitä.
Talouspakotteiden tarkoituksena on aiheuttaa Venäjälle vakavia seurauksia sen toimien johdosta ja heikentää tehokkaasti Venäjän edellytyksiä jatkaa hyökkäystä.
Henkilöpakotteet kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat vastuussa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien toimien tukemisesta, rahoittamisesta tai täytäntöönpanosta tai hyötyvät niistä.
Lisäksi EU on asettanut Valko-Venäjälle pakotteita vastauksena sen osallistumiseen Ukrainaa vastaan tehtyyn hyökkäykseen.
Pakotteiden voima tulee viiveellä
Pakotteet eivät ole vielä iskeneet Venäjän talouteen täydellä teholla. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikki EU:n pakotteet eivät ole vielä astuneet voimaan, mutta myös siitä, että Venäjä on löytänyt öljylleen korvaavia markkinoita Intiasta ja Kiinasta.
Yalen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan järeitä vaikutuksia Venäjän talouteen on kuitenkin jo saatu aikaan. Aiheesta kertoo Ulkoministeriö. Venäjältä on vetäytynyt jo yli tuhat ulkomaista yritystä ja ne olivat investoineet maahan satoja miljardeja euroja ja työllistäneet yli miljoona venäläistä. Tutkimuksen mukaan pääomien pako Venäjältä on mittasuhteiltaan valtava, se on samaa luokkaa kuin 30 vuoden aikana saavutettu talouskasvu.
Venäjä-pakotteiden vaikutuksia tutkinut Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin projektitutkija Hanna Mäkinen kertoo, että EU:n kuudes pakotepaketti käytännössä lopetti fossiilisten polttoaineiden tuonnin Eurooppaan maakaasua lukuun ottamatta.
”Tämä osuu lujaa Venäjän talouteen, ja sitä kautta maan kykyyn käydä sotaa Ukrainassa”, sanoo Mäkinen. Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutista.
