Suomen eläkejärjestelmä kannustaa palkansaajia lykkäämään eläkkeelle siirtymistä.
Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut elvästi 2010-luvun aikana. Nousu kiihtyi vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena.
Eläkkeelle siirtymistä on pyritty myöhentämään eläkepolitiikan keinoin niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa, ja tässä on myös onnistuttu.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo blogissaan, että vain noin puolet suomalaisista tuntee varman keinon nostaa elintasoa.
Tämä keino on vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen. Sen avulla palkansaaja voi saada omaan eläkkeeseensä pysyvän korotuksen.
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen nostaa Tenhusen mukaan eläkettä kahta reittiä: lykkäyskorotuksen ja uuden karttuvan eläkkeen kautta.
”Jos siirtyy eläkkeelle vasta oman vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, jokainen kuukausi korottaa eläkettä. Korotus on 0,4 prosenttia eläkkeen määrästä. Se tarkoittaa esimerkiksi 2000 euron eläkkeessä 8 euron nousua jokaista lykkäyskuukautta kohden”, Tenhunen havainnollistaa.
Eikä tässä vielä kaikki, sillä lisäksi työskentelystä kertyy vuositasolla uutta eläkettä 1,5 prosenttia ansioista, Tenhunen toteaa.
”Esimerkiksi 3000 euron palkalla kuukauden pidempään jatkaminen tarkoittaisi 45 euroa lisää eläkettä vuodessa, eli 3,75 euron korotusta kuukausieläkkeeseen.”
Tenhusen mukaan eläkkeelle siirtymisen lykkäämisen vaikutusta ei tunneta kovin hyvin.
”Keväällä tehdyssä Eläkebarometri-kyselyssä esitettiin oikein vai väärin -väitteitä, joista yksi oli: jos aloittaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, eläkettä korotetaan pysyvästi. Kyselyyn vastanneista 18–79-vuotiaista väitteen tiesi pitävän paikkaansa vain noin puolet (52 %). Kolmannes vastaajista ajatteli, että väite ei pitäisi paikkaansa.”
Asia oli tutumpi vanhemmille, korkeampia tuloja saavien kotitalouksien jäsenille sekä korkeammin koulutetuille.
Raha ei tietenkään ole kaikki kaikessa. Siksi päätös eläkkeelle siirtymisestä tai sen lykkäämisestä voi perustua moniin muihinkin tekijöihin kuin eläkkeen tai palkan suuruuteen.
Tenhunen muistuttaakin, että eläkkeelle siirtymiseen taustalla vaikuttavat monet asiat henkilökohtaiset asiat, kuten terveydentila, jaksaminen ja toiveet ajankäytöstä.
”Lisäksi itse työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät, kuten työn vaativuus, kiire ja työpaikan tuomat sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa kiinnostukseen jatkaa työskentelyä eläkeiän yli”, hän toteaa.
Tenhunen neuvoo, että eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutus eläkkeen määrään on hyvä selvittää viimeistään silloin, kun eläkkeelle siirtyminen tulee ajankohtaiseksi. Työeläke.fi-sivustolla löytyy laskureita eläkkeen määrän tarkistamiseen, mutta tarkemman laskelman asiasta voi saada myös omasta työeläkeyhtiöstä.
