Ruplan syöksykierre jatkuu, kun sen arvo painui maanantaina alhaisemmalle tasolle suhteessa dollariin kuin kertaakaan 17 kuukauteen. Yhdellä dollarilla saa nyt 101 ruplaa. Venäjän valuutta on menettänyt jo lähes 40 prosenttia arvostaan tänä vuonna.
Ruplan alamäki joutuu länsimaiden kiristyneistä pakotteista ja Venäjän vientitulojen romahduksesta.
Ruplan vaihtokurssi romahti suhteessa euroon ja dollariin heti Venäjän täysimittaisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022 ja putosi maaliskuussa 2022 jopa 136 dollariin. Sen jälkeen se nousi noin 50 ruplaan dollarilta viime vuoden kesäkuussa, kun öljyn ja maakaasun hinnat nousivat ja nostivat Venäjän vientituloja.
Euroopan taloudet ovat kuitenkin sittemmin kiristäneet pakotteita sekä luopuneet Venäjän öljystä ja kaasusta ja tuovat sen sijaan enemmän öljyä ja kaasua Yhdysvalloista, Kanadasta ja Norjasta.
Pakotteiden lisäksi Venäjän taloutta rasittavat yhä suuremmat Ukrainan sodan vaatimat puolustusmenot. Venäjä on kaksinkertaistanut vuoden 2023 puolustusmenotavoitteensa yli 100 miljardiin dollariin eli kolmannekseen kaikista julkisista menoista. Tämä ilmenee Reutersin tarkastelemasta hallituksen asiakirjasta.
Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan viime kuussa prosenttiyksikön 8,5 prosenttiin, mikä oli ensimmäinen korotus sen jälkeen, kun hätätoimenpiteet määrättiin heti Ukrainan valtauksen jälkeen helmikuussa 2022.
Venäjän keskuspankki on syyttänyt ruplan heikentymisestä maan supistuvaa kauppatasetta, sillä Venäjän vaihtotaseen ylijäämä laski tammi-heinäkuussa 85 prosenttia edellisvuodesta.
Venäjän keskuspankin pääjohtajan Elvira Nabiullinan mukaan viennin väheneminen yhdessä vahvan kotimaisen kysynnän aiheuttaman tuonnin kasvun kanssa on halventanut ruplaa entisestään.
Venäjän keskuspankki totesi maanantaina, että valtion ”kysynnän” lisääntyminen ja venäläisten pankkien korkea luotonanto ovat lisänneet talouden kokonaisaktiviteettia, aiheuttaneet inflaatiopaineita ja vaikuttaneet ruplan heikkenemiseen.
Keskuspankki kertoo myös, että se voi nostaa korkoja pian saadakseen hintojen nousun kuriin.
”Venäjän keskuspankki myöntää mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoa tulevissa kokouksissa”, sanottiin CNN:lle jaetussa keskuspankin lausunnossa.
Presidentti Vlamiri Putinin talousneuvonantaja Maxim Oreshkin sanoi Venäjän valtion omistamalle Tass-uutistoimistolle, että ruplan heikkeneminen ja inflaation kiihtyminen johtuvat pääasiassa löysästä rahapolitiikasta ja että keskuspankilla on kaikki tarvittavat välineet tilanteen normalisoimiseksi lähitulevaisuudessa.
Venäjän bruttokansantuotteen kasvu ylitti odotukset ja kasvoi toisella neljänneksellä 4,9 prosenttia edellisvuodesta, Venäjän tilastokeskuksen uudet luvut kertovat.
Capital Economics -yhtiön kehittyvien markkinoiden pääekonomisti William Jackson kertoo CNBC-uutiskanavalle, että Venäjän talouskasvun voimistuminen todennäköisesti lisää inflaatiopaineita ja johtaa rahapolitiikan kiristämiseen, mikä saattaa heikentää kasvua loppuvuonna ja vuoteen 2024 asti.
”Talouden kannalta ehkä suurin riski on se, että hallitus pitää finanssipolitiikan löysänä tukeakseen sotatoimia, mikä johtaisi Venäjän talouden haavoittuvuuden pahenemisen entisestään”, Jackson lisää.
