Venäjän keskuspankki jatkaa rahapolitiikan kiristämistä, vaikka merkkejä maan ylikuumenevan talouden mahdollisesta hidastumisesta alkaa näkyä.
Venäjän keskuspankki nosti perjantaina ohjauskorkoaan 18 prosentista 19 prosenttiin. Aiheesta kertovat uutistoimistot AFP ja Bloomberg. Perjantain koronnosto on seitsemäs hieman yli vuoden aikana. Venäjän keskuspankki nosti korkoja viimeksi heinäkuussa, jolloin se nosti ohjauskoron 16 prosentista 18 prosenttiin.
Kyseessä on ekonomistien enemmistön odottama toimenpide, sillä maa yrittää hillitä yhä korkeampana laukkaavaa inflaatiota vastaan, jota Ukrainan sodan vuoksi kasvavat sotilasmenot ruokkivat.
Elokuussa kuluttajahinnat nousivat 9,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Palvelujen hinnat nousivat lähes 12 prosenttia vuotta aiemmasta, elintarvikkeiden 10 prosenttia ja muiden tavaroiden 6,0 prosenttia.
”Nykyiset inflaatiopaineet ovat edelleen korkeat. Vuoden 2024 loppuun mennessä vuotuinen inflaatio ylittää todennäköisesti heinäkuussa ennustetun 6,5-7,0 prosentin vaihteluvälin”, pankki totesi lausunnossaan.
Valtion kasvaneet menot ruokkivat inflaatiota
Keskuspankin mukaan Venäjän kotimaisen kysynnän kasvu ylittää edelleen merkittävästi maan kyvyn laajentaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa.
Tästä syystä keskuspankin mukaan rahapolitiikan kiristämistä on jatkettava, jotta hallitus voi saavuttaa 4,0 prosentin inflaatiotavoitteensa. Vaikka inflaatio todennäköisesti ylittää sen aiemman ennusteen vuodelle 2024, Venäjän keskuspankki odottaa edelleen inflaation laskevan 4-4,5 prosenttiin vuonna 2025 ennen kuin se lähestyy tavoitetasoa.
Venäjän keskuspankki on nostanut korkoja aggressiivisesti viimeisen vuoden aikana ja nostanut ne takaisin lähelle 20 prosentin hätäkorkoa, joka otettiin käyttöön pian Ukrainan valtauksen jälkeen. Keskuspankin mukaan korotuksia tarvitaan, jotta talous ei ylikuumenisi ja jotta estettäisiin talouskasvun pysähtymisen riski, kun kasvu hidastuu mutta inflaatio pysyy korkeana.
Venäjän tuotannon kasvu hidastui huomattavasti kesäkuussa ja maltillisempi kasvuvauhti näyttää jatkuneen myös heinäkuussa, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT). Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan bruttokansantuotteen vuosikasvu oli kesä-heinäkuussa noin 3,0 prosenttia, kun se vielä huhti-toukokuussa oli 4,5 prosenttia.
Viisi keskeistä tuotannonalaa kattavan indikaattorin valossa kokonaistuotannon kausitasoitettu määrä supistui kuukausitasolla kesäkuussa, mutta ei enää heinäkuussa.
Venäjän hinnat ovat vaihdelleet sen jälkeen, kun se lähetti joukkonsa Ukrainaan helmikuussa 2022, mikä johti länsimaiden pakotteiden ja tiukkojen vastatoimien tulvaan talouden vakauttamiseksi.
Myös puolustusmenot ovat nousseet, kun Moskova on lisännyt asetuotantoa Ukrainan sotaa varten.
Maan korkea inflaatio on yksi seuraus siitä, että Venäjä pumppaa Ukrainan sotaan yhä enemmän rahaa, kertoo BOFIT:n johtava tutkimuspäällikkö Ilkka Korhonen viestipalvelu X:ssä.
Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjä aikoo käyttää tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen, mikä on ennennäkemätön luku sitten Neuvostoliiton aikojen.
BOFIT:n vanhempi ekonomisti Heli Simola kertoo, että vuosina 2022-2023 Venäjän yhdistetyn budjetin menot (joka sisältää liittovaltion budjetin, alueelliset budjetit ja talousarvion ulkopuoliset varat) kasvoivat nimellisesti keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Nykyisessä budjettisuunnitelmassa odotetaan menojen kasvavan edelleen nopeasti.
Venäjän liittovaltion budjetti on kasvanut lähes 50 prosenttia kolmen viime vuoden aikana – 25 biljoonasta ruplasta (289 miljardia dollaria) vuonna 2021 suunniteltuun 37 biljoonaan ruplaan (427 miljardia dollaria) tänä vuonna.
Valtion menojen kasvu yhdistettynä ennätykselliseen työvoimapulaan monilla aloilla on luonut inflaatiokierteen, josta Venäjä ei ole päässyt irti korkojen asteittaisesta noususta huolimatta.
Keskuspankki vaikean tehtävän edessä
Analyytikot pelkäävät, että Venäjän keskuspankin koronnostot eivät ehkä ole riittävän tehokas keino inflaatiota vastaan. Tämä johtuu siitä, että suuri osa menoista kohdistuu valtiolle, joka ei reagoi yhtä herkästi korkeampiin lainakustannuksiin.
Jyrkät lainakustannukset ovat kuitenkin iskeneet joihinkin kuluttajiin ja yrityksiin, joista monet ovat riippuvaisia lyhytaikaisista veloista.
”Venäjän keskuspankin korotus 19 prosenttiin auttaa nopeuttamaan inflaation laskemista neljään prosenttiin, vaikka taantuman riski kasvaakin. Keskuspankin on palautettava uskottavuutensa sen jälkeen, kun inflaatiotavoite on jäänyt saavuttamatta jo vuoteen 2020 asti”, sanoo Bloombergin ekonomisti Alex Isakov.
Uskottavuuden palauttaminen on kuitenkin asteittainen ja pitkäkestoinen prosessi, jota ei voida saavuttaa yhdellä ohjauskoron korotuksella.
T-Investmentin pääekonomisti Sofia Donets kertoo uutistoimisto Bloombergille, että Venäjän kysyntä normalisoituu ja inflaatio hidastuu, mutta ei tarpeeksi nopeasti vakuuttaakseen keskuspankin lopettamaan korkojen nostamisen.
”Inflaatio hidastuu, tilanne näyttää periaatteessa hyvältä, mutta parannukset eivät tapahdu riittävän nopeasti”, Donets toteaa.
”Odotamme, että argumentit rahapoliittisen syklin asteittaiselle kääntämiselle jatkavat vahvistumistaan. Mutta toistaiseksi Venäjän keskuspankki lähettää vahvan signaalin. Se ei sulje pois lisäkoronnostoa lokakuun kokouksessa”, hän lisää.
Venäjän keskuspankki pitää seuraavan ohjauskorkokokouksensa 25. lokakuuta.
Kaikista mittavista pakotteista huolimatta EU ja Yhdysvallat eivät ole onnistuneet horjuttamaan Venäjän halua jatkaa Ukrainan sotaa. Myöskään Venäjän talouteen pakotteilla ei näytä olleen toivottua vaikutusta.
Venäjän tilastolaitos Rosstatin julkaisemien tietojen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2023. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF ennusti tämän vuoden tammikuun lopulla julkaistussa ennusteessa 3,0 prosentin kasvua, joten kasvu oli odotettua vahvempaa.
Talouskasvun veturina on ollut Venäjän kotimaisen kysynnän lisääntyminen. Julkinen kulutus kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin vuoteen 1996 ulottuvassa tilastoinnissa.
