Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on antanut vakavan varoituksen öljyn maailmanmarkkinahintojen laskun mahdollisista seurauksista maan julkiselle taloudelle.
Puhuessaan kansanedustajille tiistaina hän korosti riskejä, joita viimeaikainen öljyn hinnan jyrkkä lasku aiheuttaa.
Lasku johtuu maailmanlaajuisista kauppajännitteistä, joita on kiristänyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aggressiivinen tullipolitiikka. Kehitys uhkaa rasittaa Venäjän taloutta, joka on vahvasti riippuvainen energiatuotoista – ne muodostavat noin kolmanneksen valtion vuotuisesta budjetista.
Nabiullina painotti, että jatkuvat tullikiistat voivat vaikuttaa laajasti kansainväliseen kauppaan ja energian kysyntään.
”Jos tällaiset tullisodat – ja nyt näemme niiden kärjistymistä – jatkuvat, ne johtavat yleensä maailmanlaajuisen kaupan, globaalin talouden ja mahdollisesti myös energian kysynnän laskuun”, hän totesi.
Vaikka hän tunnusti riskit, hän vakuutti kansanedustajille, että keskuspankki on varautunut tällaisiin skenaarioihin ja että Venäjän finanssisääntö tarjoaa suojaa näitä haasteita vastaan. Venäjän finanssisäännössä on mekanismi, joka on suunniteltu vakauttamaan budjettimenoja vaihtelevista öljytuloista huolimatta.
”Finanssisääntö takaa, että vaikka öljyn hinta laskee, hallituksella on aina keinoja tukea budjettimenoja alentuneista öljytuloista huolimatta”, hän selitti.
Taloudellinen paine kohdistuu Venäjään kriittisellä hetkellä, kun maa ohjaa edelleen huomattavia resursseja sotatoimiin Ukrainassa.
Öljyn hinnan lasku on herättänyt Ukrainassa toiveita siitä, että Moskovan kyky rahoittaa sotaansa voisi heikentyä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andriy Jermak ilmaisi toiveikkuutensa tilanteen suhteen todeten, että ”mitä alhaisempi öljyn hinta, sitä vähemmän rahaa venäläisillä on rahoittaa sotaansa.”
Venäläisen Urals-öljyn hinta on laskenut noin 50 dollariin barrelilta, mikä on alimmillaan vuoden 2023 jälkeen. Hinta on laskenut 15 prosenttia maaliskuusta lähtien. Urals-öljyn hinta on selvästi alle Venäjän vuoden 2025 budjetin perustana käytetyn 70 dollarin tason.
Valtiovarainministeriö raportoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä öljytulojen laskeneen 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja lisälaskua odotetaan niin sanotun ”heikkenevän hintaympäristön” vuoksi.
Maailmanlaajuinen tilanne mutkistaa Venäjän asemaa entisestään.
Vaikka Trumpin tullit eivät kohdistu suoraan venäläisiin vientituotteisiin, ne ovat lisänneet huolta maailmanlaajuisesta taantumasta, mikä on vähentänyt energian kysyntää globaalisti. Analyytikot arvioivat, että pysyvästi matalat öljyn hinnat saattavat pakottaa Moskovan vaikeisiin valintoihin, kuten sosiaalimenojen leikkaamiseen tai Kansallisen hyvinvointirahaston varojen nopeutettuun käyttöönottoon.
Haasteista huolimatta Nabiullina pysyi maltillisena näkemyksissään ja korosti jatkuvan valppauden tarvetta.
”Analysoimme näiden päätösten mahdollisia vaikutuskanavia Venäjän talouteen”, hän sanoi. Hän kuitenkin myönsi, että paljon riippuu siitä, miten tilanne kehittyy tulevina kuukausina.
Venäjän kamppaillessa taloudellisten vastatuulten keskellä sen kyky tasapainottaa kotimaan tarpeet ja sotilasmenot joutuu todennäköisesti yhä tiukemman tarkastelun kohteeksi.
Toistaiseksi Nabiullinan varoitus toimii muistutuksena niistä haavoittuvuuksista, joita liittyy talouteen, joka on näin syvästi sidottu epävakaisiin globaaleihin energiatuottoihin.
