
Konkurssitilastot näyttävät kuukausi kuukaudelta synkemmiltä.
Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 2023 pantiin vireille 345 konkurssia, mikä on 112 konkurssia enemmän kuin viime vuoden marraskuussa, ilmenee Tilastokeskuksen konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilastosta.
“Konkurssihakemusten määrä on kasvanut suuremmaksi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Toisin sanoen konkurssien määrä on suurin 25 vuoteen. Myös kuukausitasolla konkurssien määrä oli marraskuussa iso”, yliaktuaari Tommi Veistämö sanoo.
Marraskuussa konkursseja oli yhtä paljon kuin vuoden 2014 maaliskuussa. Tätä enemmän konkursseja oli viimeksi vuoden 1997 lokakuussa.
Viimeisen 12 kuukauden aikana hakemuksien määrässä on tapahtunut 25 prosentin kasvu edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna.
”Vaikka vuoden aikana konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä on suurin 25 vuoteen, 1990-luvun laman konkurssiluvuista ollaan yhä kaukana”, Veistämö kertoo. Esimerkiksi vuonna 1992 tehtiin yhteensä 7 391 konkurssihakemusta.
Ero 1990-luvun laman konkurssilukemiin näkyy havainnollisesti alla olevassa Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistin Jouko Kangasniemen jakamasta kuvaajasta X:ssä. Synkimmillään konkursseja laitettiin vireille yli 700 kuukaudessa.
Konkurssien määrä on ylittänyt 3 000 konkurssiin haetun yrityksen rajan vuosina 2009, 2014 ja 2023. Vuosina 2020–2021 oli hetkellisesti alle 2 000 konkurssia vuodessa. Muuten konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä on ollut vuosittain 2 200–2 600.
Konkurssien määrä kasvussa lähes kaikilla toimialoilla
Marraskuussa konkurssiin haettujen yritysten henkilötyövuosimäärä oli kaikkiaan 2 116, mikä on 30 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuoden 2022 marraskuussa.
Konkurssiin haettuja yrityksiä oli eniten muiden palveluiden toimialla, 127. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa pantiin vireille 37 konkurssia ja maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla 14. Teollisuus, kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto -toimialalla konkurssiin haettiin 19 yritystä, mikä on vähemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
”Finanssikriisiin 2009 verrattuna konkurssien määrä on ollut suuri palvelualoilla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa. Teollisuudessa konkurssien määrä on nyt pienempi kuin finanssikriisissä. Rakennustoiminnassa konkursseja oli silloin yhtä paljon kuin tänä vuonna”, Veistämö kertoo.
Talousennusteet synkkiä
Ennusteet Suomen talouden suunnasta eivät lupaa helpotusta yritysten taloudellisiin huoliin.
Suomen talous on taantumassa, kertoo Suomen Pankki. Talouskehitys jatkuu heikkona vielä ensi vuonna, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 lopulla.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2023–2026. Bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan.
”Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut”, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Talouden toipumista rajoittaa kotitalouksien kulutuksen väheneminen sekä investointien huomattava supistuminen. Investoinneista erityisesti asuntorakentaminen on vähäistä. Heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti.
Lama on taantuma tai laskusuhdanne. Konkurssi on konkurssi, sitä kiveenhakattua nimeä ei saa muuttaa, koska sävy voi muuttuu positiiviseksi.
Edelliset vasemmistohallitukset Kok, Sdp ja Kesk 60v aikana eivät ole pystyneet tekemään Suomesta länsivaltiota, ainakaan yrittäjyyden suhteen, konkreettiset uudistukset puuttuuvat. Suomi yhä yli 800 000 virkamiehen paratiisi.
Suomessa konkurssin tehnyt on saa aina leiman otsaansa. Siitä jäänyttä velkavankeutta vielä pankit saavat pitkittää mielensä määrin, koska Suomi on niitä harvoja maita joissa pankkisosialismi elää kovassa.
Konkursseissa ei myöskään pesänhoitajilla ole mitään vastuuta, pesänhoitajat käytännössä varastavat konkurssiyrityksen omaisuuden -80% prosentin alennuksella itselleen ja kavereilleen.
Suomi on yrittäjä negatiiviinen maa, jossa kateus hallitsee, ja konkurssilla kostetaan.
Yrittäjävihamielisiä punahallituksia Kok, Sdp ja Kesk jo yli 70v peräkkäin, siksi konkurssia käytetään yhä lyömäaseena, eikä kuten länsimaissa, uuden alkuna.
Nythän asia menee niin, että konkurssin jälkeen jäät siihen kitumaan kymmeniski vuosiksi etkä voi tehdä mitään. Pankit ja verottaja pitävät sinua otteessaan. Seuraukset eivät ole kenenkään kannalta hyviä. Yleensä syntyy bulvaaneita, joiden kautta liiketoimintaa keplotellaan. Tai sitten yrittäjä ei yksinkertaisesti tee mitään.
Tästä ei hyödy kukaan, ei ainakaan Suomi.
Verottajalla on miljardin saatavat konkurssien jäljiltä, mutta että he eivät niistä saa mitään. Konkurssu yrittäjällä ole enää mitään mistä antaa, oesänhoitaja varasttanut puoli ilmaiseksi, ”reilupeli”. Verottajalle tämä aiheuttaa vain kuluja, joten he haluaisivat päästä eroon koko asiasta.
Sosialistiset pankit punalippuineen eivät varmastikkaan ole tästä asiasta samaa mieltä, koska haluavat velkaorjia sadoiksi vuosiksi, eivätkä halua vapaata markkinataloutta.
Eli uusi laki pitäisi olla sellainen, että kun yrittäjä menee konkurssiin, antaa hän kaiken omaisuutensa, jonka jälkeen hän voisi aloittaa uudelleen. Tämä ei tietenkään saisi toteutua, tehty laittomuuksia, rikottu lakia tai siihen viittaavaa.