Inflaatio on selvässä laskussa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tämä on saanut markkinat uskomaan, että vuoden 2024 aikana keskuspankit tulevat laskemaan ohjauskorkojaan. Jos ohjauskorot laskevat, myös markkinakorot laskevat.
Odotukset korkojen laskusta on todennäköisesti kuitenkin jo hinnoiteltu osakkeiden hintoihin. Nämä odotukset ovat olleet yksi loppuvuoden osakkeiden kurssinousun tärkeimpiä syitä. Vuodelle 2024 markkinat odottavat keskuspankkien laskevan ohjauskorkoja 1-1,5 prosenttia, kertoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.
Markkinoiden kehityksen kannalta on kuitenkin olemassa riski, että markkinoiden odotukset korkojen laskusta ovat liian ruusuisia.
Talousdata ei tue markkinoiden korko-odotuksia
Markkinoiden tämän hetken korkohinnoittelu ei ole linjassa keskuspankkien omien signaalien kanssa eikä myöskään etenkään Yhdysvalloissa viime aikojen talousdatan kanssa, arvioivat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, pääanalyytikko Jan von Gerich ja apulaisjohtaja Kristian Nummelin artikkelissaan.
Asiantuntijoiden mukaan keskuspankkikokousten jälkeen julkaistu talousdata ei ole antanut tukea pikaisille koronlaskuodotuksille. Tämä koskee niin euroaluetta kuin Yhdysvaltojakin.
”Euroalueella pohjainflaatiopaineet ovat helpottaneet selvästi, mutta kokonaisinflaatio kiihtyi – tosin energian perusvaikutuksen takia – ja ostopäällikköindekseissä nähty pieni toipuminen pitää yllä toiveita paremmista ajoista edessä”, Nordean asiantuntijat toteavat.
Myös Yhdysvalloissa inflaatiopaineet pysyvät, tosin eri syystä kuin euroalueella.
”Yhdysvalloissa talous jatkaa selvässä kasvussa ja uusia työpaikkoja syntyy edelleen mukavaan tahtiin. Joulukuun inflaatioluvut kertovat selvää sanomaa siitä, että hintojen nousuvauhti on edelleen keskuspankin tavoitetta selvästi vauhdikkaampaa”, Koivu, Gerich ja Nummelin toteavat.
Myöskään keskuspankkien omatkaan signaalit eivät tue pikaisia laskuja, kun esimerkiksi USA:n keskuspankki Fedin puheiden perusteella ensimmäinen koronlasku voi helposti olla kauempana kuin mitä pääjohtaja Jerome Powellin joulukuun viestin perusteella olisi voinut arvioida.
Euroalueella edes ”kyyhkyt” eivät argumentoi tällä hetkellä kevään koronlaskun puolesta. Talousdatan pitää heikentyä vielä selvästi, jotta EKP:n kelkka kääntyisi, Nordean talousasiantuntijat arvioivat.
EKP:n ensimmäinen koronlasku ehkä vasta kesällä
Nordea odottaa edelleen EKP:n ensimmäistä laskua kesäkuulle, jonka jälkeen laskut jatkuisivat tahdilla kerran vuosineljänneksessä neljännesprosenttiyksikön askelin.
”Riskit ovat kuitenkin kallellaan tätä nopeamman laskun suuntaan. Markkinoilla tälle vuodelle hinnoitellaan yli puolentoistaprosenttiyksikön verran laskuja, mikä on mielestämme liikaa”, Koivu, Gerich ja Nummelin toteavat.
Myös Yhdysvalloissa markkinoiden yli puolentoista prosenttiyksikön laskujen hinnoittelu on liikaa, asiantuntijat uskovat.
”Näemme USA:n taloustilanteen edelleen hyvänä ja työmarkkinatilanteen tiukkana emmekä usko inflaatiopaineiden helpottaneen vielä kunnolla. Näemmekin selviä riskejä siitä, että jos Fed päätyy laskemaan korkojaan selvemmin tänä vuonna, inflaatio kiihtyy uudelleen, mikä lopettaisi laskut lyhyeen.”
