Sammon tulos nousi viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi edellisvuodesta. Se on erityisesti vahinkovakuuttaja If:n ansiota.
Sammon vuosi 2023 päättyi tavallista hankalampiin sääoloihin, sillä viimeisimmän vuosineljänneksen alun myrskyjä seurasi Pohjoismaissa varhain alkanut talvi sankkoine lumisateineen ja pakkassäineen.
Konsernin kasvu- ja kannattavuuskehitys säilyivät silti vankkoina. Bruttomaksutulo ja tuotot broker-liiketoiminnasta kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja yhdeksän prosenttia raportoidusti 1,86 miljardiin euroon. Yhtiön mukaan kasvua tuki vankkana jatkunut pohjoismainen kehitys ja vahva hinnoittelukehitys Isossa-Britanniassa.
Pohjoismaissa henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 5,0 prosenttia muiden kuin moottoriajoneuvovakuutuksien vahvan kehityksen ansiosta. Yritysasiakkaat-liiketoiminnassa oli vahva vuosineljännes kasvun kiihtyessä 6,7 prosenttiin ja suurasiakkaissa kasvua tuli 3,5 prosenttia.
Isossa-Britanniassa maksutulo kasvoi 34 prosenttia paikallisessa valuutassa hinnoitteluympäristön säilyessä vuosineljänneksellä vakaana.
Viimeinen vuosineljännes sujui Sammolta väkevästi.
Konsernin tulos ennen veroja oli 386 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 67 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos nousi viime vuoden 0,14 eurosta 0,76 euroon.
Analyytikoiden konsensusennuste odotti Sammon raportoivan 385 miljoonan euron tuloksen ennen veroja, joten tulospetraus oli odotettu.
Tulosparannuksen suurin selittäjä oli Sammon tytäryhtiöistä pohjoismainen vahinkovakuuttaja If, jonka tulos ennen veroja nousi vertailukauden 60 miljoonasta eurosta 369 miljoonaan euroon.
Kannattavuuskehitys jatkui Pohjoismaissa positiivisena ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 prosenttiyksikköä vuositasolla. Underwriting-tuloksen eli tuloksen kaikkien kulujen jälkeen kehitystä tuki myös Isosta-Britanniasta saatu 19 prosentin kasvu hinnankorotusten alkaessa näkyä tuloslaskelman puolella.
Neljännellä vuosineljänneksellä nähtiin merkittäviä säävahinkoja. Vaikka konsernitason hajautus osaltaan vaimensi vaikutusta, niillä oli merkittävä vaikutus Sammon Tanskan liiketoimintaan Topdanmarkin kautta. Sammon mukaan pääosin juuri hankalien talvisäiden seurauksena tulleet vakavat säävahingot ja suurvahingot heikensivät Ifin riskisuhdetta 3,8 prosenttiyksikköä viime vuoden 2,7 yksiköstä.
Nettorahoitustulos oli 175 miljoonaa euroa vahvojen sijoitustuottojen kumotessa negatiiviset diskonttovaikutukset vastuuvelkojen puolella. Sijoitustoiminnan nettotulos oli 517 miljoonaa euroa sijoitusten markkina-arvojen kohotessa korkojen jyrkän laskun seurauksena.
”Konsernina olemme valmiita ottamaan harkittuja riskejä sijoituksissamme parantaaksemme tuottoja keskipitkällä aikavälillä. Ifin sijoitukset ovat vuodesta 2009 lähtien tuottaneet keskimäärin noin 290 korkopistettä yli viiden vuoden swap-koron, mikä vastaa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa nykyiseen sijoitusomaisuuteemme perustuen”, toteaa Sammon konsernijohtaja Torbjörn Magnusson.
Toimitusjohtajan mukaan suuren koon hyödyntäminen tuottavuuden lisäämiseksi on yksi Sammon vahinkovakuuttamisen strategian peruskivistä, samoin kuin kyky tuottaa synergiaetuja Pohjoismaissa.
”Ifin toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2023, joten tämä tunnusluku on nyt parantunut vuodesta toiseen jo 14 peräkkäisen vuoden ajan. Mikä tärkeintä, tehokkuutta ei ole parannettu volyymikasvun kustannuksella tai vähentämällä investointeja liiketoimintaan – aiomme päin vastoin investoida voimakkaasti tehokkuuden parantamiseen myös tulevaisuudessa”, Magnusson kertoo.
Sampo ei tässä vaiheessa anna vielä arviota vuoden 2024 näkymistä.
Konsernin hallitus ehdottaa 1,80 euron osakekohtaista osinkoa, joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta. Osinkotuotto nousee 4,5 prosenttiin.
