Indikaattorit

Ekonomisti: Taantuvan Suomen todelliset hintapaineet alhaiset

Inflaatio selittyy Suomessa tällä hetkellä paljolti päätösperäisellä tekijällä eli korkokuluilla.

Inflaatio jatkaa selvää laskuaan Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 3,6 prosenttia.

Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja ulkomaan valmismatkojen hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta puolestaan hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja bensiinin halpeneminen.

Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli peräti 9,1 prosenttia. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.

”Tuoreet hintatiedot vaikuttavat äkkiseltään varsin hyviltä ja kuluttajaa kutkuttelevilta, kun Suomen inflaatio näyttäisi viimein palautuneen jo lähelle tavoitetasoaan. Samaan aikaan Euroopan keskuspankin ohjailemat korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta”, toteaa Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.

Asuinkustannukset nousivat 4,3 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla. Asumismenot ovat Suomessa kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat yli neljäsosan kokonaisindeksistä, Keskinen muistuttaa.

Keskisen mukaan inflaatio on nyt paradoksaalisen päätösperäistä ja taantuvan Suomen todelliset hintapaineet itse asiassa varsin alhaiset.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta laski tammikuussa 2,8 prosenttiin, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi putosi 0,7 prosenttiin, mikä oli kaikkien euroalueen maiden alhaisin lukema.

”Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotiedon mukaan hinnat jopa laskivat tammikuussa edelliskuukaudesta, kun asumismenot ilman korkoja, kuten sähkö, kaasu ja muut polttoaineet halpenivat, vaikka kuun alun hetkellinen sähkön hintapiikki hetkauttikin hetkellisesti pörssisähköasiakkaita”, pääekonomisti toteaa.

Keskisen mukaan kansalliseen indeksiin sisältyvät asuntolainojen korot selittävätkin selkeää eroa hintaindekseissä.

”Velattomat ja velkaansa säntillisesti lyhentäneet omistusasujat saavat hyödyn ensimmäisenä, kun korkojen lasku seuraa muiden hintojen hiipumista vasta viiveellä. Korot sisältävä kansallinen kuluttajahintaindeksi voi kiinnostaa asuntovelallista vielä tovin, mutta sen perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä Suomen taloudesta.”

Keskisen mukaan todelliset hintapaineet ja taloustaantuma näkyvät nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta, joka on painunut jo alle yhteen prosenttiin – ja siis alle keskuspankin euroalueen tavoitteen, pääekonomisti näkee.

Kommentoi
Ylös
>