Tilastokeskus julkaisi tuoreet tiedot uudisrakentamisen kehityksestä. Uusia asuntoaloituksia oli joulu–helmikuussa noin neljä prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Kaikkien rakennushankkeiden aloitukset laskivat kuitenkin yli seitsemän prosentilla.
Rakennusluvat suorastaan romahtivat. Asuinrakennuksille joulukuu 2023-helmikuu 2024 jaksolla myönnetty rakennuslupien kuutiomäärä väheni peräti 43 prosenttia vuodentakaisesta.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että asuntorakentamisen poikkeuksellisessa laskussa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.
”Asuntoaloitusten lasku on nyt pysähtynyt, mutta varsinainen kasvukäänne ei vielä siinnä näköpiirissä. Lainakoroista ja kuluttajien varovaisuudesta johtuen uudisasuntojen kauppa tulee elpymään vasta vanhojen osakeasuntojen kaupan vanavedessä”, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan asuntorakentaminen käynnistyy aikanaan varausasteiden kohotessa ja myyntivarastojen purkautuessa.
”Kun tämä vuosi ollaan aallonpohjassa, käynnistyvät hankkeet markkinavoimien myötävaikutuksella ensi vuonna”, pääekonomisti ennustaa.
Vaikka asuntorakentaminen matelee nyt laman ajan lukemissa, rajoittuu samalla rakentamisen romahdus selvimmin juuri asuntojen rakentamiseen. Keskisen mukaan rakennusala saattoikin huokaista jopa helpotuksesta kehysriihen keskellä, kun infrahankkeita sisältävään investointipakettiin ei puututtu ja hallitus vauhdittaa myös valtion tukemaa asuntotuotantoa korkotukilainavaltuuden määräaikaisella korotuksella.
”Ara-asuntojen osuus kasvaakin vapaarahoitteisen rakentamisen niiauksessa suurimmaksi sitten 1990-luvun lama-Suomen lukujen. Julkisen talouden sopeutustoimien keskellä myös rakennusalalta kysytään nyt sopeutumiskykyä, kunnes kuluttajien koheneva ostovoima ja kaupunkilaisväestön kasvu sulattavat ennen pitkää asuntorakentamisen roudastaan”, Keskinen ennustaa.
Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerbergin mukaan Suomen asuntomarkkinatilanne on poikkeuksellinen Euroopan tasollakin.
”Meillä on todella paljon noin 40–50 vuotta vanhoja taloja, joissa pitäisi nopeastikin tehdä laajoja korjauksia. Asuntokaupassa kysyntä on rahoitusmarkkinoiden valikoivan käytöksen vuoksi hyvin rajattua. Moni perhe haluaisi ostaa remontoitavia asuntoja, mutta asuntolainaa ei saa remonttia varten”, Mannerberg arvioi.
Pankit ovat Mannerbergin mukaan edelleen nihkeitä myöntämään lainoja yleensäkään remontin tarpeessa oleville taloille tai asunnoille ellei ne sijaitse kasvukeskusten keskustoissa.
Toinen tärkeä tekijä on asuntojen energiatehokkuus, joka nousee myös tulevina vuosina lainan osatekijäksi, kun EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee Suomen lainsäädäntöön ja edellyttää korkeampaa energiatehokkuutta.
”EU:n tukien saaminen peruskorjauksiin onkin hyvin ratkaisevassa asemassa maamme asuntokannalle tulevina vuosina”, huomauttaa Mannerberg.
