Hiilivapaa Suomen julkaisema vertailu arvioi suurimpien terästä käyttävien Suomessa toimivien yritysten hankintaketjujen ilmasto- ja ympäristövaikutukset.
Kuluneen vuoden aikana rakennusalan yhtiö YIT sekä kuluttajatuotteisiin keskittynyt Fiskars Group paransivat omaa tulostaan kymmenellä prosentilla. Lisäksi uusiutuvan energian yhtiö OX2, hissiyhtiö KONE sekä kaivos- ja teknologiayhtiö Metso paransivat hieman tuloksiaan. Muiden yritysten kehitys on vertailussa maltillista tai paikallaan junnaavaa.
Tuloskehitystä selittävät esimerkiksi epäsuorien päästöjen raportointi, päästövähennystavoitteiden täydentyminen ja niiden vaatiminen toimitusketjulta, julkiset ulostulot vähäpäästöisen teräksen puolesta sekä kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden huomioiminen tuotesuunnittelussa.
Globaali terästuotanto tuottaa jopa yhdeksän prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, minkä takia terästä käyttäviin aloihin kohdistuu merkittävää painetta vähentää hankintaketjujen päästöjä.
Suomalaisten suuryritysten epäsuorat päästöt ovat jopa 10 tai 100 kertaa suuremmat kuin yritysten suorat päästöt, eikä näitä päästöjä voida enää sivuuttaa.
“Tällä hetkellä mikään vertailun yhtiöistä ei ole hankintaketjunsa päästövähennyksissä tarpeeksi pitkällä. Mutta tuloksista näkee, että yhtiöillä on painetta parantaa toimiaan”, kommentoi Hiilivapaa Suomi kampanjan asiantuntija Vera Kauppinen.
Osa yhtiöistä tekee jo yhteistyötä kierrätysteräksen tuottajien, kuten Outokummun kanssa. Kierrätysteräs ei kuitenkaan yksin riitä kattamaan maailmanlaajuista teräksen tarvetta.
Yksikään vertailun yritys ei ole tehnyt ostosopimuksia vähäpäästöisestä primääriteräksestä.
Terästä ostavat yritykset ovat avainasemassa luomassa vähäpäästöisen teräksen markkinoita. Solmimalla ostosopimuksia fossiilittomasta teräksestä, asettamalla tavoitteet käytölle sekä yhdistämällä ostovoimansa osaksi kansainvälisiä aloitteita, kuten SteelZero ja First Movers Coalition, terästä ostavat yhtiöt voivat pienentää toimitusketjujen päästöjä, sekä kannustaa teräksen tuottajia kehittämään ja skaalaamaan tuotantoa.
“Aikaikkuna teräksen vähäpäästöistämiseen on nyt. Seuraavien viiden vuoden aikana suurin osa kivihiiltä käyttävistä teräslaitoksista tulee uusimaan tuotantovälineensä: nämä investoinnit määrittelevät, jatketaanko fossiilisiin perustuvaa teräksentuotantoa vuosikymmeniksi eteenpäin vai siirrytäänkö vähäpäästöiseen teknologiaan. Ostajilta tarvitaan pikaisesti enemmän toimia vahvan kysyntäsignaalin luomiseksi”, jatkaa Vera Kauppinen.
