Vuonna 2025 Suomen rakennusmarkkinat olivat vaikean syöksyn jälkeen käännevaiheessa: kokonaisvolyymi jäi yhä matalaksi, mutta ala palasi lievään kasvuun, jota vauhdittivat korkojen lasku ja talousnäkymien hienoinen paraneminen, vaikka esimerkiksi asuntorakentaminen toipui hyvin hitaasti ylitarjonnan ja varovaisen kysynnän takia.
Inframarkkinoilla tilanne oli rakennusalaa parempi: investointien aallonpohja oli ohitettu, ja infrarakentamisen arvioitiin kasvavan noin 3–4 prosenttia etenkin liikenne- ja energia‑infrastruktuurin vetämänä, osin myös valtion infrapanostusten tukemana.
Rakennusliike YIT on luovinut vaikeassa markkinatilanteessa kohtuullisen mallikkaasti. Taustalla on yhtiön vahva panostus infrarakentamiseen sekä kasvaville Baltian ja Itä-Euroopan markkinoille.
YIT:n liikevaihto nousi viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vertailukauden 521 miljoonasta eurosta 557 miljoonaan euroon. Liikevaihto nousi Asuminen CEE- ja Infra -segmenteissä ja laski Asuminen Suomi- ja Rakennus -segmenteissä.
Oikaistu liikevoitto lähes kaksinkertaistui vuosineljänneksellä, kun se nousi 25 miljoonaan euroon viime vuoden 13 miljoonasta eurosta. Oikaistu liikevoittoprosentti nousi ja oli 4,5 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 2,6 prosenttia. Oikaistu liikevoitto nousi Asuminen Suomi-, Asuminen CEE- ja Infra -segmenteissä ja laski Rakennus-segmentissä.
Vara Researchin keräämien tietojen mukaan analyytikoiden konsensusodotus oikaistulle liikevoitolle oli 25,3 miljoonaa euroon, joten YIT:n tuloskasvu oli odotettua.
Koko viime vuonna oikaistu liikevoitto nousi 54 miljoonaan euroon edellisvuoden 32 miljoonasta eurosta.
”Vuoden viimeinen neljänneksemme oli odotustemme mukaisesti vahva. Liikevaihto ja tulos paranivat vertailukaudesta Asuminen CEE -segmentin asuntokohteiden valmistumisten myötä”, yhtiön toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo.
Koko viime vuonna YIT:n asuntomyynti kasvoi yli 30 prosenttia Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa.
”Näistä liiketoiminta-alueista on tullut yhtiömme asuntokehityksen ja -rakentamisen päämarkkina”, Vuorenmaa.
Toimitusjohtajan mukaan kysyntä säilyi vahvana erityisesti Tšekin ja Puolan markkinoilla, joissa rakenteellinen asuntotarve ja kaupungistumisen trendit tukivat edelleen markkina-aktiviteettia.
”Jatkamme pääoman allokointia ja keskitymme näihin markkinoihin varmistaaksemme projektikannan jatkuvan kehityksen. Nykyinen kapasiteettimme mahdollistaa 15 000 uuden kodin rakentamisen tulevaisuudessa.”
Suomen asuntomyynti takkuaa
Sen sijaan asuntomyynti Suomessa ei kehittynyt odotusten mukaisesti, erityisesti vuoden jälkipuoliskolla.
”Tämä johtui osittain oman asuntovarastomme maantieteellisestä epätasapainosta, vaikkakin pääasiallinen syy oli heikon markkinatilanteen pitkittyminen. Kokonaisuutena Suomen uusien asuntojen markkina pysyi vuonna 2025 pysähdyksissä. Kuluttajien epävarmuus hidasti edelleen kysyntää, ja sijoittajamarkkina pysyi vaisuna”, Vuorenmaa kertoo.
Suomen asuntomarkkina on kuluvana vuonna edelleen vahvasti kuluttajavetoinen sijoittajien ollessa edelleen varovaisia uusien hankkeiden käynnistämisen suhteen.
Vuorenmaa kertoo, että YIT SopeutTAA toimintaabsa vallitseviin markkinaolosuhteisiin ja käynnistää omaperusteisia kuluttaja-asuntoprojekteja kysynnän mukaan.
”Kaupungistuminen jatkuu, ja kaupungit kasvavat nopeammin kuin vuosiin. Tämä kehitys johtaa ajan myötä asuntopulaan Suomen suurimmilla kaupunkialueilla. Uusien asuntojen markkinan myyntivolyymien ei kuitenkaan odoteta nousevan vuonna 2026.”
YIT:n infra-segmentti oli vahvassa vireessä koko vuoden ajan. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia ja Vuorenmaan mukaan kaikki keskeiset suorituskyvyn mittarit kehittyivät myönteisesti strategian onnistuneen toimeenpanon myötä.
”Teollisuuden investointien kasvu alkoi konkretisoitua Suomessa vuonna 2025, ja useita hankkeita on edelleen kehitteillä. Erityisesti digitaalisen infrastruktuurin markkinan kehitys on ollut odotettua nopeampaa”, toimitusjohtaja kertoo.
Kasvu jatkuu Baltiassa ja Itä-Euroopassa
Rakennusliikkeen lähiajan näkymät ovat tuloskehityksen osalta valoisat.
YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan 70-100 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Yhtiö muutti oikaistun liikevoiton määritelmää kuluvan vuoden alusta siten, että ei-strategisiin eriin liittyvät tulosvaikutukset sisällytetään oikaisueriin. Tällä uudella määritelmällä laskettu vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto viime vuonna oli 50 miljoonaa euroa. YIT siis odottaa selvää tulosparannusta alkaneelle vuodelle.
Yhtiö odottaa asuntomarkkinoiden kehityksen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa jatkuvan suotuisana tukien Asuminen CEE -segmentin tuloksentekokykyä.
Suomessa uusien asuntojen markkinan myyntivolyymit eivät nouse vuoden 2026 aikana, YIT ennusaa. Uusien asuntovalmistumisten alhainen määrä vuonna 2026 tulee rajoittamaan Asuminen Suomi -segmentin tuloksentekokykyä.
Rakennus-segmentin operatiivisen suorituskyvyn YIT odottaa paranevan, ja infra-segmentin operatiivisen suorituskyvyn yhtiö odottaa pysyvän vakaana.
Inderesin analyytikko Atte Jortikka arvioi, että YIT:n tulosraportti vahvisti kuvaa siitä, että yhtiön tuloskäänne etenee suunnitellusti Itäisen Keski-Euroopan vetämänä, vaikka Suomen asuntomarkkina pysyykin haastavana.
Tavoitteena 15 miljoonan euron vuosisäästöt
YIT suunnittelee toimintamallin uudistamista Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissä. Tavoitteena on vastata entistä ketterämmin muuttuvaan asiakaskysyntään. Lisäksi tavoitteena on keventää organisaatiorakennetta ja parantaa toiminnan tehokkuutta.
Suunnitteilla olevien tehostamistoimenpiteiden myötä YIT arvioi saavuttavansa noin 15 miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut kustannussäästöt vuoden 2027 loppuun mennessä, vuoteen 2025 verrattuna.
YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa. Neuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat henkilöstövähennykset voivat kohdistua toimihenkilöihin, ylempiin toimihenkilöihin ja johtajiin Asuminen Suomi- ja Rakennus-segmenteissä sekä konsernitoiminnoissa. Näiden muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu työmailla tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eikä työmaatyöntekijöihin.
Suunnitteilla olevat muutokset voisivat toteutuessaan johtaa enintään arviolta 115 työpaikan vähentymiseen Suomessa. Suunnitelmien edetessä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja tehtäviä.
