Oma talous

Ekonomisti: Näin rakennetaan puskurirahasto yllättäviä menoja varten

Moni suomalainen sanoo selviytyvänsä ongelmitta jopa tuhansien eurojen yllättävästä menosta. Ekonomisti kertoo, miten puskurirahasto kannattaa rakentaa.

Hannu Nummiaro
LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.

Suomalaisissa on suuria eroja sen suhteen, miten he selviäisivät yllättävistä menoista.

Tuoreen LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 100 euron yllättävä meno tietäisi vaikeuksia jo joka kymmenennelle suomalaiselle. Tämä lukema on linjassa sen kanssa, että useammalla kuin jola kymmenennellä 25–50-vuotiaalla suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

”Keskimäärin suomalaiset näyttävät selvinneen kustannusten noususta hyvin, mutta sosiaaliturvaleikkaukset ja työttömyyden kasvu tekevät osalle hallaa”, ekonomisti Hannu Nummiaro tulkitsee kyselyn tuloksia.

Vaikka moni suomalainen elää vailla tarvittavaa taloudellista puskuria, keskimäärin suomalaisten varakassat vaikuttavat kuitenkin kasvaneen. Kyselyn mukaan keskivertosuomalainen selviäisi ongelmitta vielä 1 630 euron yllättävästä menosta. Tammikuussa 2023 summa oli 1 470 euroa, eli kasvua on kertynyt noin 11 prosenttia.

Jos henkilöllä on mahdollisuus säästää puskurirahastoon, niin minkä suuruinen summa sellaiseen kannattaa laittaa?

Nummiaron mukaan säästöjä kannattaa kerryttää ainakin parin kuukauden nettopalkan edestä.

Tilastokeskus arvioi, että suomalaisten palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli huhtikuussa noin 3 200 euroa. Veronmaksajain keskusliiton mukaan summasta jää käteen noin 2 470 euroa. Tähän suhteutettuna jemmarahaa tulisi siis olla noin 4 900 euroa.

”Jos kulut ovat pienet, esimerkiksi jos taloudessa ei ole autoa tai tiedossa isompia remontteja, vähempikin voi riittää. Puskurirahaston koko on aina yksilöllinen”, ekonomisti muistuttaa.

Miten varakassaa sitten kannattaa kerryttää?

Nummiaro puhuu kolmesta puskurista: ensin säästetään menovaraa varten, sitten tulovaraa ja lopuksi eläkevaraa. Puskureista pienin, kertaluontoisiin menoihin tarkoitettu menovara, on helpoin haalia. Sen saavuttaminen voi antaa säännölliselle säästäjälle lisäpotkua tavoitella puskurien seuraavia portaita.

”Menovaraa käytetään arjen yllätyksiin, esimerkiksi jos pesukone hajoaa. Tällaisia tilanteita varten voi pitää jemmassa tuhannesta kahteen tuhanteen euroa – oman tilanteen mukaan. Rahoja voi siirtää esimerkiksi erilliselle säästötilille tai vaikka korkorahastoon, jolloin kynnys käyttää niitä ennenaikaisesti on korkeampi.”

Perinteinen puskurirahasto on Nummiaron portaista toinen: parin–kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava tulovara, joka tulee käyttöön, jos tulot ehtyvät esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden takia.

”Tulovara saattaa odottaa käyttöään jopa vuosia, eli sen ostovoimasta kannattaa pitää huolta. Toisaalta tulovaraa voi tarvita vaikka ensi viikolla. Sijoitusten riskitaso kannattaa siksi pitää maltillisena, sillä aika ei välttämättä pääse korjaamaan huonosti ajoittuneita markkinalaskuja.”

Kun meno- ja tulovara ovat kunnossa, suosittelee Nummiaro säästämään eläkepäiviä varten.

”1940-luvulla syntyneet saivat eläkemaksuilleen keskimäärin 6,6 prosentin reaalituoton. Nykynuoret joutuvat tyytymään 1,8 prosenttiin. Eläkepäiviä varten kannattaa siis säästää, jos se vaan mitenkään on mahdollista. Siitä hyötyy paitsi tuleva eläkeläinen itse, myös koko yhteiskunta”, ekonomisti toteaa.

Lue myös tämä: 5 yleistä virhettä, jotka alle kolmekymppiset tekevät raha-asioissa

Kommentoi
Ylös
>