Jostain syystä suomalaisten silmissä perintöihin ja omaisuusjärjestelyihin liittyy leima, jota ei liity lottovoittoon.
Lottovoitto on suomalaisille hyväksyttävämpi vaurastumiskeino kuin perintö tai yrittäjyys. Näin voidaan päätellä uudesta Danske Bankin tekemästä kyselystä.
Danske Bankin varakkaimmat asiakkaat ovat tyypillisesti vaurastuneet perinnöllä tai yrityskaupalla. Suomalaisten mielestä lottovoitto on kuitenkin sekä perintöä että yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua.
Suomalainen pitää todennäköisimpänä keinonaan vaurastua lottovoittoa (39 %), käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselystä.
Säännölliseen säästämiseen ja kulukuriin vaurastumisen väylänä uskoo 37 prosenttia vastaajista. Vasta kolmannella sijalla on perintö, jolla uskoo voivansa vaurastua 18 prosenttia vastaajista.
Danske Bankin yksityispankki palvelee pankin varakkaimpia asiakkaita ja heidän yhtiöitään. Yksityispankin johtaja Jarmo Kuljukka sanoo, että lottovoittajat ovat yksityispankin asiakaskunnassa marginaalissa.
”Toki heitäkin on, mutta tyypillinen asiakkaamme on vaurastunut perinnöllä tai yrityskaupalla. Viime vuosina päätään ovat nostaneet etenkin nuoremmat teknologia-alan yrittäjät, jotka ovat myyneet yrityksensä esimerkiksi pääomasijoittajille”, sanoo Kuljukka.
Yrittäjyydellä vaurastumiseen uskovat vain harvat
Yrittäjyydellä arvioi voivansa vaurastua yhdeksän prosenttia vastaajista, kun hyväpalkkaisella työllä arvioi voivansa vaurastua 16 prosenttia vastaajista. Nuoremmat uskovat muita useammin yrittäjyyden olevan itselleen keino vaurastua.
Suomalaiset pitävät edelleen sijoittamista itselleen selvästi vähemmän mahdollisena tapana vaurastua kuin perinteistä säästämistä. 14 prosenttia suomalaisista kokee voivansa vaurastua sijoittajalla osakkeisiin tai arvopapereihin alle 500 euroa kuukaudessa, ja 10 prosenttia kokee voivansa vaurastua sijoittamalla osakkeisiin tai arvopapereihin yli 500 euroa kuukaudessa.
”Vain säästämällä harva vaurastuu, vaan raha täytyy laittaa myös töihin. Jos säästää tilille 20 vuoden ajan 200 euroa, kertyy 48 000 euron potti. Jos varat sijoittaa ja saa sijoituksille osakemarkkinoiden pitkän ajan keskituoton eli noin kahdeksan prosenttia, on 20 vuoden kuluttua kasassa 114 532 euroa. Aika on vaurastujan ystävä”, sanoo Kuljukka.
Perintöjen ja omaisuusjärjestelyjen negatiivinen leima
Yhä useampi suomalainen perii rahaa tai kiinteistöjä. Silti vain 18 prosenttia suomalaisista pitää perintöä hyväksyttävänä tapana vaurastua.
Vielä harvempi pitää hyväksyttävänä tapana vaurastua sitä, jos suku ja perhe kerryttävät varallisuutta henkilölle. Tällöin kyse voi olla vaikka ennakkoperinnön järjestämisestä.
Lottovoiton mainitsee hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua 29 prosenttia ja yrittäjyyden 22 prosenttia vastaajista.
Vuonna 2020 tyypillinen perintö oli noin 14 000 euroa. Toisaalta tuhannet suomalaiset perivät joka vuosi summaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2020 yli 200 000 euron perinnön sai lähes 5 000 suomalaista.
”Suhteessa perintöjen yleisyyteen on kiinnostavaa, kuinka harva pitää sitä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Ehkä Suomessa yhä hieman kainostellaan perintöjä ja ajatellaan, että jokaisen olisi kartutettava omaisuutensa itse. Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi 14 000 euron perintö parantaa monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa ja toimii hyvänä pesämunana sijoittamiseen”, sanoo Kuljukka.
Se on kumma juttu, että suomalainen on valmis maksamaan 50e, jotta joku ei omalla työllä menesty. Onnella rikastuminen sallitaan.
Mikähän vika suvun sisäisessä tai testamenttaajankin omaisuuden perinnöksi saamisessa. Niistä myös maksettu jo moneen kertaan käytännössä usein se verokin. Kenelle se perintö pitäisi sitten mennä, valtiolleko. Lähettää rahat heti jossain muodossa ulkomaille..ihmisille, joille emme mitään velkaa tai joita kohtaan ei mitään huolehtimisvelvollisuutta.
Uskomatonta, että samaan aikaan suomalaiset keksivät kaikenlaista ja ainakin konepajojen puolella insinöörit pärjäävät kansainvälisesti.
Hyvä että nuorilla on lamppu syttynyt. Perinteinen lottovoitolla rikkaaksi tapahtuma kun on todennäköinen suurinpiirtein yhden suhde seitsemääntoista miljoonaan !
Pitäisi ehdottomasti tuoda selkeästi esille miten paljon suomalaiset häviävät rahapeleissä, eli yhden suomalaisittain suuren pörssiyrityksen verran vuodessa.
Edelleen jaksaa hämmästyttää, kun ihmetellään hyväpalkkaisten työpaikkojen vähyyttä, mutta kukaan ei saisi yrittäjänä menestyä, ja jos niin käy, niin ainakaan yhtiön jatkoa maassa ei tehdä helpoksi kun mielellään kukaan ei saisi periä mitään (paitsi patologiseen kateuteen taipuvan mielenlaadun).
Toivottavasti saadaan paljon TODELLA RIKKAITA ihmisiä maahan ja he osaavat ja uskaltavat nauttia toivon mukaan valtavasta omaisuudestaan.
En sano tuota edellistä ”piruillakseni”, vaan sen takia, että isojen talojen/asuntojen rakentaminen työllistää ja niiden pihojen laittaminen ja kunnossa pitäminen työllistää samoin kuin suuret veneet ja nopeat autot.
Suuri miljonäärien määrä esim. Norjassa 182.000 ja ruotsissa 142.000 tarkoittaa myös suurempaa kotimarkkinaa monille laadukkaille (ja yleensä työtä lisääville) tuotteille.
Miljonäärien lisäksi markkinaa kasvattaa heidän perheenjäsenensä.
Suurempi vauraiden yksityishenkilöiden määrä myös vähentää riippuvuutta pankeista rahoituslähteenä.