Talouskriisin varhaiset varoitusmerkit voivat olla hienovaraisia, mutta niiden tunnistaminen ajoissa voi auttaa sijoittajia suojautumaan talousmyrskyltä.
Talouskriisi on tilanne, jossa maan tai alueen taloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten talouskasvun hidastumisena, työttömyyden lisääntymisenä ja rahoitusmarkkinoiden epävakautena.
Esimerkiksi 1990-luvun ja vuoden 2008 talouskriisit vaikuttivat koko maailmaan ja niin ihmisten henkilökohtaiseen talouteen kuin sijoituksiin. Irtisanomiset kasvoivat, osakkeiden arvo laski, korot nousivat ja inflaatio kasvoi huimalla nopeudella.
Varhaisten talouskriisien tunnusmerkkien tunnistaminen voi auttaa tekemään parempia sijoituspäätöksiä ja turvaamaan oman talouden ja säästöt ennen kuin inflaatio iskee.
Tunnistamalla varhaiset kriisin merkit, sijoittajien on mahdollista myydä sijoituksiaan, tehdä vaihtoja ja valmistautua hitaampaan tuottoon.
Varhaiset talouskriisien tunnusmerkit: ensimmäiset merkit mahdollisesta kriisistä
Historiallisesti maailma on kohdannut ajoittain vakaviakin talouskriisejä, jotka ovat vaikuttaneet niin henkilökohtaiseen talouteen, sijoituksiin kuin yritysten toimintaan ja menestykseen.
Varhaiset talouskriisien tunnusmerkit voivat olla vaikeasti tunnistettavissa, mutta tutkimalla historiallisten talouskriisien merkkejä on mahdollista huomata, että tietyt merkit toistavat itseään jokaisessa tapauksessa.
Taloudelliset indikaattorit
Taloudelliset indikaattorit ovat ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta kriisistä.
Yksi ensimmäisistä merkeistä on bruttokansantuotteen supistuminen: bruttokansantuotteen jatkuva lasku on vakava merkki talouden ongelmista. Esimerkiksi Suomessa BKT supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009 globaalin finanssikriisin seurauksena.
Työttömyyden kasvu on toinen merkki siitä, että taloudellinen kriisi voi olla ovella. Kun yritykset vähentävät henkilöstöään taloudellisten vaikeuksien vuoksi, työttömyys lisääntyy. Suomessa työttömyysaste nousi 6,4 prosentista 8,2 prosenttiin vuosina 2008-2009, jolloin globaali talouskriisi ravisutti myös Suomea.
Myös epätavallisen korkea tai matala inflaatio voi olla merkki talouden epätasapainosta. Esimerkiksi 1990-luvun alun lamassa Suomen inflaatio nousi yli 6 prosenttiin. Vuonna 2022 maaliskuussa inflaatio nousi 5,8 prosenttiin.
Rahoitusmarkkinoiden indikaattorit
Rahoitusmarkkinat reagoivat usein nopeasti talouden muutoksiin ja etenkin sijoittajien kannattaa olla tietoisia rahoitusmarkkinoiden indikaattoreista talouskriisiin liittyen.
Yksi ensimmäisistä indikaattoreista rahoitusalalla on osakemarkkinoiden volatiliteetti. Voimakkaat heilahtelut osakemarkkinoilla voivat ennakoida kriisiä: esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä Helsingin pörssin OMX Helsinki 25 -indeksi laski yli 50 prosenttia vuoden aikana.
Seuraavaksi sijoittajien tulisi pitää silmällä omaisuuserien hintojen laskua. Esimerkiksi asuntojen hintojen äkillinen lasku voi olla merkki kuplasta. 1990-luvun lamassa asuntojen hinnat laskivat Suomessa jopa 40 prosenttia.
Lisäksi kun sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa riskisemmille sijoituksille, se voi olla merkki luottamuksen heikkenemisestä. Tämä näkyi selvästi euroalueen velkakriisin aikana vuosina 2010-2012.
Historiallisesti tarkimmista taantumaindikaattoreista on ollut käänteinen tuottokäyrä. Tuottokäyrän sanotaan olevan käänteinen, kun pitkät korot laskevat lyhyitä korkoja alemmaksi. Tällöin monet sijoittajat siirtävät rahojaan lyhytaikaisista joukkovelkakirjalainoista pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin.
Käänteinen tuottokäyrä voi viitata siihen, että markkinat ovat menettämässä luottamuksensa lähitulevaisuuden talousnäkymiin.
Pankkisektorin indikaattorit
Kannattaa myös pitää silmällä pankkisektoreiden erilaisi indikaattoreita, sillä pankkien toiminta heijastaa usein talouden yleistä tilannetta.
Esimerkiksi likviditeetin väheneminen on yksi selkeistä talouskriisin varhaisista tunnusmerkeistä. Jos pankit eivät pysty lainaamaan toisilleen, se voi johtaa likviditeettikriisiin. Näin kävi esimerkiksi globaalissa finanssikriisissä 2008.
Järjestämättömien lainojen kasvu on toinen huomionarvoinen asia, joka voi kieliä varhaisesta talouskriisistä. Kun asiakkaat eivät pysty maksamaan lainojaan takaisin, pankkien tase heikkenee. Suomessa järjestämättömien lainojen osuus kasvoi merkittävästi 1990-luvun lamassa, kun monet suomalaiset jäivät työttömiksi ja yritykset kärsivät taloudellisesti, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia myös henkilökohtaisessa elämässä.
Kun lainat jäävät maksamatta ja niitä maksetaan takaisin myöhässä, pankit tulevat haluttomiksi myöntää lainaa. Pankkien haluttomuus myöntää lainoja voi puolestaan johtaa luottolamaan, mikä näkyi selvästi vuoden 2008 kriisin jälkeen, kun pankit tiukensivat lainaehtojaan.
Hallituksen ja talouspolitiikan indikaattorit
Poliittiset päätökset voivat ennakoida tai pahentaa kriisiä. Politiikan seuraaminen voi olla viisasta etenkin suurten vaalien alla, kuten Yhdysvaltojen presidentinvaalien tienoilla.
Myös keskuspankkien äkilliset koronnostot voivat olla merkki talouden ylikuumenemisesta ja tämä voi olla hyvää aikaa alkaa valmistautua mahdolliseen talouskriisiin. Esimerkiksi Suomen Pankki nosti korkoja voimakkaasti ennen 1990-luvun lamaa.
Ei sovi myöskään jättää budjettialijäämiä huomiotta, sillä jatkuvat ja kasvavat alijäämät voivat johtaa velkakriisiin. Tämä oli keskeinen ongelma esimerkiksi Kreikan talouskriisissä 2010-luvulla.
Lisäksi äkilliset muutokset verotuksessa tai julkisissa menoissa voivat olla merkki talouden ongelmista tai jopa johtaa niihin. Suomessa 1990-luvun laman aikana tehtiin merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin.
Tapaustutkimus: Vuoden 2008 globaali finanssikriisi
Vuoden 2008 finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, miten eri varoitusmerkit ilmenevät ennen laajamittaista kriisiä.
Yhdysvalloissa asuntojen hinnat nousivat jyrkästi 2000-luvun alussa, mutta alkoivat laskea vuonna 2006. Tämä oli ensimmäinen merkki tulevasta kriisistä. Heikkolaatuisten asuntolainojen eli niin sanottujen subrime-lainojen määrä kasvoi, mikä johti pankkien tappioihin ja luottamuksen heikkenemiseen rahoitusmarkkinoilla.
Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin, mikä aiheutti paniikkia rahoitusmarkkinoilla ja johti likviditeettikriisiin.
Osakekurssit romahtivat maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Dow Jones -indeksi laski yli 50 prosenttia huipustaan pohjalukemiin.
Kriisi levisi nopeasti rahoitusmarkkinoilta reaalitalouteen. Yhdysvalloissa työttömyys nousi 10 prosenttiin ja BKT supistui 4,3 prosenttia vuonna 2009.
Suomessa kriisin vaikutukset näkyivät viiveellä, mutta olivat silti merkittäviä. Viennin romahdus johti BKT:n supistumiseen ja työttömyyden kasvuun. Tämä osoittaa selkeästi, kuinka globaalissa taloudessa kriisit leviävät nopeasti maasta toiseen.
Varoitusmerkkien vaikutus eri sijoituskategorioihin
Talouskriisin varoitusmerkit vaikuttavat eri tavoin eri sijoituskategorioihin. Osakesijoitukset ovat tyypillisesti herkkiä talouden heilahteluille. Kun sijoittajat havaitsevat merkkejä tulevasta kriisistä, he usein myyvät osakkeita, mikä johtaa kurssien laskuun. Tämä nähtiin selvästi esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä, jolloin osakekurssit romahtivat maailmanlaajuisesti aina Suomea myöten.
Joukkovelkakirjat sen sijaan reagoivat eri tavalla kriisiin. Valtioiden joukkovelkakirjat nähdään usein ”turvasatamana” epävakaissa markkinaolosuhteissa, mikä voi johtaa niiden hintojen nousuun ja korkojen laskuun. Toisaalta yritysten joukkovelkakirjat, erityisesti korkean riskin ”roskalainat”, voivat kärsiä merkittävästi, kun sijoittajat alkavat karttaa riskiä.
Kiinteistösijoitukset voivat olla erityisen haavoittuvaisia talouskriiseissä. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa asuntojen hinnat laskivat Suomessa jopa 40 prosenttia. Tämä osoittaa, kuinka voimakkaasti kiinteistömarkkinat voivat reagoida talouden ongelmiin.
Aikaisemmat talouskriisit antavat osviittaa tulevasta
Aiemmat talouskriisit tarjoavat arvokkaita oppeja sijoittajille.
Vuoden 2008 globaali finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, miten eri varoitusmerkit ilmenevät ennen laajamittaista kriisiä. Kriisi alkoi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta, missä asuntojen hinnat olivat nousseet jyrkästi 2000-luvun alussa, mutta alkoivat laskea vuonna 2006. Tämä johti subprime-lainojen ongelmiin ja lopulta investointipankki Lehman Brothersin konkurssiin syyskuussa 2008.
Kriisin vaikutukset levisivät nopeasti globaaleihin rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen. Osakekurssit romahtivat maailmanlaajuisesti, työttömyys nousi ja BKT supistui monissa maissa.
Myös Suomessa kriisin vaikutukset näkyivät viiveellä, mutta olivat silti merkittäviä. Viennin romahdus johti BKT:n supistumiseen ja työttömyyden kasvuun.
Tämä kriisi opetti sijoittajille useita tärkeitä asioita ja sijoittajien kannattaa yhä edelleen ottaa oppia historiallisista tapahtumista.
Ensinnäkin, globaalissa taloudessa kriisit leviävät nopeasti maasta toiseen, joten kansainvälinen hajauttaminen ei välttämättä tarjoa täydellistä suojaa. Toiseksi, likviditeetin merkitys korostuu kriisiaikoina – sijoittajien tulisi varmistaa, että heillä on riittävästi likvidejä varoja selviytyäkseen markkinoiden myllerryksestä.
Sijoitusstrategiat kriisiaikoina
Kun sijoittajat havaitsevat talouskriisin varoitusmerkkejä, heidän tulisi harkita useita strategioita sijoitustensa suojaamiseksi.
Ensimmäinen ja tärkein askel on sijoitusten monipuolistaminen eli hajauttaminen. Hajauttamalla sijoituksia eri omaisuusluokkiin, toimialoihin ja maantieteellisiin alueisiin voidaan vähentää yksittäisen markkinan tai sektorin romahduksen vaikutusta koko sijoitussalkkuun.
Toinen tärkeä strategia on likviditeetin varmistaminen. Kriisiaikoina likvidit varat, kuten käteinen ja lyhytaikaiset valtionobligaatiot, voivat tarjota puskurin markkinoiden heilahteluja vastaan ja mahdollistaa ostotilaisuuksien hyödyntämisen, kun muut sijoittajat joutuvat myymään omistuksiaan pakosta.
Sijoittajien tulisi myös harkita defensiivisten osakkeiden lisäämistä salkkuunsa. Nämä ovat tyypillisesti vakiintuneiden yritysten osakkeita aloilta, jotka ovat vähemmän herkkiä talouden sykleille, kuten päivittäistavarakauppa tai terveydenhuolto. Nämä osakkeet voivat tarjota vakaampaa tuottoa epävakaissa markkinaolosuhteissa.
Lisäksi sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota yritysten taloudelliseen vahvuuteen. Yritykset, joilla on vahva tase, vähän velkaa ja vakaat kassavirrat, selviytyvät todennäköisemmin talouskriisistä ja voivat jopa hyötyä siitä pitkällä aikavälillä.
Nyt oli kyllä huonoimpia lukemiani kirjoituksia hetkeen. Onkohan kirjoittajalla mahdollisesti mennyt syy-seuraussuhteen suunnan hahmottaminen metikköön?