S-Pankin tuoreessa asuntomarkkinaennusteessa ekonomisti Janne Ronkanen näkee asuntomarkkinoiden vahvistuvan maltillisessa tahdissa. Jo tänä vuonna asuntokauppa on siirtynyt kasvu-uralle, ja kotitalouksien ostoaikeet ovat vahvistuneet kevään pohjalukemista.
Esimerkiksi vanhojen osakeasuntojen kauppamäärät ovat lisääntyneet huhti-lokakuussa 15 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntojen hinnat näyttävät saavuttaneen pohjansa, ja monin paikoin hinnat ovat jo kääntyneet nousuun.
Asuntojen hinnoissa on ollut suurta vaihtelua 2020-luvulla, kun pandemiaa seurannut asuntomarkkinabuumi nosti hintoja voimakkaasti, mutta korkojen nopea nousu puolestaan johti hintojen laskuun keväästä 2022 lähtien. Tänä vuonna hintakehitys ensin tasaantui, ja asuntojen hinnat enimmäkseen saavuttivat pohjatasonsa. Vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat kolmannen vuosineljänneksen lopussa noin 11 prosenttia matalammalla kesän 2022 huipuista.
Nyt hintojen alamäki on tullut päätökseen, ja lokakuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat ensi kertaa sitten syyskuun 2022 nousussa vuodentakaiseen verrattuna.
S-Pankki odottaa hintojen nousun jatkuvan ensi vuonna maltilliseen tahtiin. Asuntojen hinnat nousevat vuonna 2025 koko maan osalta keskimäärin 3,0 prosenttia, pankki ennustaa.
”Vaikka koko maan hintakehitys jää tänä vuonna keskimäärin hieman yli 2,5 prosentin laskuun, on suunta korkojen laskun myötä kääntynyt jo parempaan päin”, Ronkanen kommentoi.
Korkojen laskusta lisää tukea asuntomarkkinoille
Asuntolainojen viitekorkojen lasku on ollut merkittävä tekijä asunnon hankinnan houkuttelevuuden lisäämisessä.
Esimerkiksi asuntolainojen yleisimpänä viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor on laskenut vuoden alun noin 3,5 prosentista tämän hetken 2,4 prosenttiin.
“Korkojen lasku on tehnyt asunnon hankinnasta jälleen houkuttelevampaa yhä useammille kotitalouksille ja ennustammekin, että asuntojen kauppamäärät palautuvat pysyvästi normaaleille tasoille ensi vuonna,” Ronkanen toteaa.
Euribor-korot ovat laskeneet markkinoilla vallitsevien odotusten myötä Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskujen jatkumisesta.
EKP on jo laskenut korkojaan kolme kertaa, ja inflaation hidastuminen tukee lisää koronlaskuja. S-pankki ennustaa EKP:n talletuskoron laskevan ensi vuonna 2,0 prosenttiin. Lokakuussa 2024 uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli laskenut 3,43 prosenttiin, ja laskuvauhti pysyy ripeänä tulevina kuukausina.
Korkoja painaa alas myös euroalueen suhdannenäkymien heikkeneminen.
Ranskan valmistavan teollisuuden viimeisin ostopäällikköindeksi romahti 44,5:stä 43,2:een. Ekonomistit olivat odottaneet lievää nousua 44,6 pisteeseen.
Vielä suurempi negatiivinen yllätys tuli palvelualalta, jossa vastaava indeksi laski 49,2:sta 45,7:ään, mikä viittaa siirtymisestä pysähtyneisyydestä taantumaan. Ranskan yhdistetty PMI putosi alkuvuoden tasoille ja olympialaisten vaikutus jäi lyhytaikaiseksi.
Saksan valmistavan teollisuuden PMI nousi puolestaan 43,0:sta 43,2:een, mikä on pieni positiivinen signaali, mutta ei muuta kokonaiskuvaa liiketoiminnan aktiivisuuden supistumisesta. Indikaattori on ollut supistumisen alueella – eli alle 50 pisteessä – heinäkuusta 2022 lähtien. Saksan palvelusektori laski yllättäen alle 50:n pisteen.
Vuokramarkkinat ovat kaksijakoiset
Vuokrien kehitys on ollut erisuuntaista pääkaupunkiseudun ja muun maan kesken jo reilun vuoden ajan. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä vapaarahoitteiset vuokrat nousivat Helsingissä ja Espoo-Kauniaisissa vain 0,5 prosenttia, kun taas Vantaalla kehitys oli vielä maltillisempaa.
Suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Oulussa ja Turussa, vuokrien nousuvauhti ylitti kuitenkin kaksi prosenttia.
Erityisesti keskikokoisissa kaupungeissa, kuten Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä, vuokrat ovat nousseet vielä nopeammin.
ARA-vuokrien nousu on ollut merkittävää, sillä ne kasvoivat heinä-syyskuussa 4,7 prosenttia, kun vapaarahoitteiset vuokrat nousivat vain 1,3 prosenttia. Ero johtuu muun muassa kohonneista ylläpitokustannuksista. Vuokrailmoitusten määrä on koko maassa korkeammalla kuin pitkän ajan keskiarvo, ja pääkaupunkiseudulla se on pysynyt huipputasoilla.
”Vuokranantajille markkina antaa nyt aiempaa positiivisempia merkkejä. Odotamme vapaarahoitteisten vuokrien nousun vauhdittuvan ensi vuonna, erityisesti pääkaupunkiseudulla”, Ronkanen sanoo.
Valitettavasti vasemmistopuolue Kok myymässä osuuksia vesilaitoksista, joten veden hinta nousee +300% tulevaisuudessa, ei ole koronlaskuista apuja.