Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri ja ekonomisti Lawrence Summers on varoittanut mahdollisesta lisääntyvästä epävakaudesta rahoitusmarkkinoilla sen jälkeen, kun kahden päivän aikana tapahtunut dramaattinen myyntiaalto pyyhki pois 5,4 biljoonaa dollaria markkina-arvosta.
Sunnuntaina 6. huhtikuuta julkaistussa viestipalvelu X:n viestissä Summers kuvaili kurssilaskua toiseksi suurimmaksi kahden päivän markkinaromahdukseksi toisen maailmansodan jälkeen.
I think there is a very good chance there's going to be more turbulence in markets the way we saw on Thursday and Friday. This was the fourth largest two day move since the second World War. The other three were the 1987 crash, the 2008 financial crisis, and the COVID pandemic. A… pic.twitter.com/a3nare5PwX
— Lawrence H. Summers (@LHSummers) April 6, 2025
Hän vertaa tilannetta historiallisiin kriiseihin, kuten vuoden 1987 mustaan maanantaihin, vuoden 2008 finanssikriisiin ja koronapandemiaan.
”Tällainen lasku viittaa siihen, että edessä on todennäköisesti ongelmia”, Summers varoitti ja kehotti sijoittajia varovaisuuteen.
Summersin ajatuksilla on painoarvoa, sillä hän on toiminut Maailmanpankin pääekonomistina, Yhdysvaltain valtiovarainministerinä Bill Clintonin hallinnossa, Harvardin yliopiston rehtorina ja Barack Obaman hallinnossa kansallisen talousneuvoston johtajana.
”Markkinat uskovat, että yritysten arvo tulee olemaan viiden biljoonaa dollaria vähemmän kuin ennen näiden tullien voimaantuloa. Jos tähän lisätään kuluttajien kokema menetys, kohtuullinen arvio olisi luultavasti noin 30 biljoonaa dollaria. Kuinka suuresta menetyksestä on kyse? Talouden menetys vastaa tilannetta, jossa öljyn hinnat kaksinkertaistuisivat. Jos bensan hinta nousisi kuuteen tai seitsemään dollariin gallonalta tai jotain siihen suuntaan. Emme ole koskaan nähneet mitään tällaista aiemmin”, Summers jatkaa viestipalvelu X:ssä.
Markkinoiden turbulenssi sai alkunsa sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti laajoista tulleista keskiviikkona 2. huhtikuuta, mikä herätti pelkoja globaalin kauppasodan kärjistymisestä. Sijoittajat reagoivat voimakkaasti, mikä johti laajaan osakemyynteihin suurilla indekseillä.
Perjantaihin 4. huhtikuuta mennessä Dow Jones Industrial Average oli pudonnut 2 231 pistettä – kolmanneksi suurin yhden päivän pistepudotus sen historiassa – samalla kun S&P 500 ja Nasdaq Composite kokivat pahimmat kahden päivän laskunsa maaliskuun 2020 jälkeen.
Kiina vastasi Trumpin toimiin asettamalla 34 prosentin vastatullit, mikä lisäsi markkinoiden levottomuutta ja laski osakeindeksejä edelleen ja nosti valtiolainojen hintoja. Tämä johti merkittävään laskuun 10 vuoden valtiolainojen koroissa, niiden painuessa alle neljän prosentin tasolle.
Teknologia-alan yritykset kärsivät erityisen paljon; esimerkiksi Apple menetti lähes 16 prosenttia arvostaan kahden päivän aikana, mikä oli sen kovin kurssilasku sitten syyskuun 2008.
Uutiskanava ABC:n This Week -lähetyksessä Summers ilmaisi huolensa näiden tapahtumien laajemmista taloudellisista vaikutuksista. Hän huomautti, että Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) tavoitteen saavuttaminen – inflaation laskeminen kahteen prosenttiin – saattaa vaatia merkittävää taloudellista kipua, kuten työttömyyden nousua.
Hän korosti myös osakemarkkinoiden arvostusten ja taantumariskien välistä epäsuhtaa ja totesi, että nykyiset tulosennusteet eivät ota huomioon mahdollisia talouden laskusuhdanteita.
Vaikka Summers ei suoraan ennustanut taantumaa, hänen kommenttinsa viittasivat siihen, että hän pitää taantumariskin kasvua mahdollisena. Hän huomautti, että markkinoiden viimeaikainen epävakaus on osittain seurausta kauppapolitiikan aiheuttamasta epävarmuudesta.
”Kun hallitus tekee tällaisia päätöksiä ilman selkeää strategiaa, se lisää epävakautta ja pelkoa markkinoilla”, Summers totesi.
Summers varoitti lisäksi kuluttajien ja yritysten varovaisuuden itseään vahvistavasta vaikutuksesta.
”Kun me kaikki päätämme olla varovaisia, siitä voi tulla eräänlainen itseään toteuttava ennustus,” hän sanoi sunnuntaina antamassaan haastattelussa.
Kun markkinat valmistautuvat uuteen epävakaaseen viikkoon, Summers korosti sijoittajien ja päättäjien valppauden merkitystä.
”Ihmisten pitäisi olla erittäin varovaisia,” hän toisti.
Sellaisen eron tapaisen kaivaisin tämän tapauksen ja 2008 välillä, että nyt kurssit syöksyivät alaspäin PÄÄTÖKSEN takia. 2008 finanssisektorilla oli jopa rakenteellinen ongelma, kun oli kaupattu valtavat määrät sijoitustuotteita, joiden vakuudet olivat vähän niin ja näin.
Pankit olivat lainoittaneet suurta määrää jopa täysin maksukyvyttömiä asuntovelallisia ja kun maksukykyiset asuntojen ostajat loppuivat, niin kupla puhkesi.
Ennen ”Vapauden riemuvoittoa” oli talous kasvanut Yhdysvalloissa parilla sadalla tuhannella työpaikalla/kuukausi. Lisäksi yritysten tulokset olivat(ovat edelleen) kunnossa. Esim. NVIDIA tekee kovaa tulosta.
Tietenkin täytyy muistaa, että vaikka Trumpin hallinto peruuttaisi tullien kanssa, niin mikään ei takaa sitä, että muut olisivat valmiita jatkamaan toimintaansa kuten olivat toimineet ennen tullipäätöksiä.
Edelleen Trumpin tullien kaltaiset äkkiväärät talouspoliittiset toimenpiteet laittavat miettimään, että miten turvassa on Yhdysvaltoihin tehdyt investoinnit ja sijoitukset ulkomaisia sijoittajia syrjivältä politiikalta.
Kun tavaran toimittajaa poliitikko syyttää siitä, että on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen maailman voimakkainta , niin miksi ihmeessä ei samoja satuja kerrottaisi ulkomaisesta pääomasta, joka imee Yhdysvaltojen verta kotiuttamalla aina aika ajoin voittoja Wall Streetiltä.
Tuon kaltainen hölmöily muistettaisiin varmasti vuosikymmeniä maailmalla ja pääomaliikkeet olisivat sen mukaisia.
Tuulella käyvä talouspoliittinen päätöksenteko ei myöskään lisää kyseisen maan liikkeeseen laskemien velkakirjojen houkuttelevuutta. Edellä mainittu taas tarkoittaa sitä, että velkakirjat eivät mene lainaksi kuin korkealla korolla ja tämä taas nostaa pienellä viiveellä maan korkotasoa