Euroopan osakemarkkinoilla on nähty vahva vuoden alku 2025. Vanhan mantereen listatun osakemarkkinan kehitystä kuvaava Stoxx Europe 600 on tuottanut 7,6 prosenttia tänä vuonna. Yksi suurimmista positiivisista yllätyksistä on ollut pankkiala, jonka sektori-indeksi (Stoxx Europe 600 Banks) on tuottanut peräti 30,2 prosenttia.
Vahvan kehityksen jatkuminen voi kuitenkin olla vaikeampaa. ”Kiinniotto on jo tapahtunut”, sanoo Emmanuel Cau, Barclaysin Euroopan osakestrategian johtaja. ”Markkina saattaa nyt tarvita aikaa sopeutumiseen.”
Euroopan pankkiosakkeet hyötyivät merkittävästi pandemian jälkeisestä korkeasta inflaatiosta. Se pakotti Euroopan keskuspankin nostamaan keskeisiä ohjauskorkoja, mikä mahdollisti pankkien korkokatteiden vahvistumisen. Lisäksi Saksan uuden liittokanslerin Friedrich Merzin lupaamat massiiviset valtion menolisäykset lisäsivät tänä vuonna osakkeiden nousupainetta.
Pankkiosakkeiden hinnoittelu yhä maltillinen
Eurooppalaiset pankit eivät silti ole vielä korkeasti hinnoiteltuja — ainakaan suhteessa amerikkalaispankkeihin. Ne noteerataan keskimäärin lähelle tasearvoaan (Stoxx Europe 600 Banks P/B-luku on 1,1).
Pankkien P/E-luvut ovat noin 40 prosenttia alempana kuin muilla eurooppalaisilla osakkeilla, kertoo Keefe, Bruyette & Woodsin eurooppalaisten pankkien tutkimusjohtaja Andrew Stimpson. Aiemmissa nousujaksoissa huiput on nähty noin 20 prosentin alennuksella. ”Arvostuskertoimet ovat yhä matalia”, hän toteaa. ”Ehdottomasti on vielä nousuvaraa.”
Sektorin vahvuus näkyi yhä myös ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksissa, joita on raportoitu viime viikkoina. UBS:n seuraamista 38 pankista lähes 90 prosenttia ylitti tulosennusteet, raportoi eurooppalaisista pankeista vastaava analyytikko Jason Napier.
Riskejäkin on kuitenkin horisontissa. Euroopan talouskasvu on yhä vaatimatonta — sekä EU että Iso-Britannia odottavat bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna prosentin verran.
Euroopan keskuspankki on jälleen keventämässä rahapolitiikkaa: talletuskorkoa on laskettu vuoden aikana neljästä prosentista 2,25 prosenttiin. Jos korko painuu markkinoiden odotusten alapäähän, 1,5 prosenttiin, se tekisi pankkien tilanteesta hieman haastavamman, arvioi Stimpson.
Kasvunäkymät hämärtyvät – osingot korostuvat tuoton lähteenä
Halvemman rahan pitäisi teoriassa vauhdittaa luotonantoa, mutta kauppasota on vaikuttanut negatiivisesti investointihalukkuuteen. Se on saanut eurooppalaiset yritysasiakkaat varovaisiksi, toteaa Morningstarin pankkianalyytikko Johann Scholtz. ”On vaikea nähdä, mikä nyt vetäisi pankkien tuloksia ylöspäin”, hän sanoo. ”Yksikään pankeista ei ole laskenut ohjeistustaan ennakoidakseen tullien vaikutuksia.”
Scholtz näkee silti arvoa yhdessä Euroopan kärkikymmenikön pankissa, BNP Paribas’ssa, jonka osake ei ole kunnolla toipunut raskaasta vuodesta 2024. ”Markkinat näkivät Paribasin ikään kuin vedonlyöntinä Ranskaa vastaan”, hän toteaa.
Barclaysin Cau suuntaa katseensa Iso-Britanniaan, suosien tunnettuja High Street -pankkeja kuten Lloyds Banking Group ja NatWest Group.
Stimpson puolestaan keskittyy sektorin kannattavimpiin nimiin, jotka tarjoavat defensiivisiä piirteitä. Hänen listallaan ovat muun muassa irlantilainen AIB Group (Allied Irish Banks), italialainen Intesa Sanpaolo ja Belgiassa toimiva KBC Group.
Eurooppalaiset pankit ovat vakaalla pohjalla. Euroalueen ongelmaluottojen osuus on laskenut alle kahteen prosenttiin, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli yli seitsemän prosenttia. ”Pankeilla on runsaasti pääomaa,” toteaa Stimpson. ”Se, mikä puuttuu, on kasvu.”
Eurooppalaispankkien tuotto nojaa siis paljolti osinkoihin. Sektorin (Stoxx Europe 600 Banks) osinkotuotto on noin 4,5 prosenttia. Se yhdistettynä yli 10 prosentin (10,7 %) tulostuottoon on houkutteleva yhdistelmä arvosijoittajan näkökulmasta.
