BRICS-ryhmän kunnianhimoisin taloushanke ei ole enää yhteinen valuutta vaan jotain paljon konkreettisempaa. Intian isännöimässä huippukokouksessa myöhemmin tänä vuonna esityslistalla on maksujärjestelmä, joka yhdistäisi jäsenmaiden keskuspankkien digitaaliset valuutat yhteentoimivaksi verkoksi.
Intian keskuspankki on ehdottanut, että BRICS-maiden keskuspankkien digitaaliset valuutat linkitettäisiin toisiinsa rajat ylittävien maksujen helpottamiseksi.
BRICS Pay on BRICS-maiden yhteinen digitaalinen maksujärjestelmä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa rajat ylittävät maksut jäsenmaiden omissa valuutoissa ilman dollaria tai SWIFT-verkkoa välikätenä.
Toteutuessaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun ryhmä virallisesti pyrkisi yhdistämään jäsentensä digitaaliset valuutat yhteiseen kehykseen.
BRICS on alun perin Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama talouspoliittinen ryhmittymä. Nimi tulee maiden englanninkielisistä alkukirjaimista. Ryhmä on sittemmin laajentunut merkittävästi, ja nykyisin siihen kuuluvat myös Egypti, Etiopia, Iran, Arabiemiirikunnit ja Indonesia.
BRICS-jäsenmaat edustavat yhteensä noin 45 prosenttia maailman väestöstä ja 35 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Ryhmän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kehittyvien talouksien painoarvoa kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä.
Ajatus yhteisestä BRICS-valuutasta on käytännössä haudattu.
Aiemmat ehdotukset kaatuivat ennustettavasti jäsenmaiden erilaisiin inflaatioregiimeihin, yhteensopimattomiin pääomakontrolleihin ja pelkoon siitä, että Kiinan juan dominoisi yhteistä järjestelmää.
Uusi lähestymistapa kiertää nämä ongelmat. Sen sijaan, että luotaisiin ylikansallinen valuutta, tarkoituksena on yhdistää jo olemassa olevia kansallisia järjestelmiä.
Intian digitaalinen rupia, Kiinan digitaalinen juan ja Venäjän digitaalinen rupla toimisivat kukin itsenäisesti, mutta yhteinen infrastruktuuri mahdollistaisi niiden välisen saumattoman vuorovaikutuksen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että rajat ylittävät maksut voitaisiin selvittää suoraan kansallisissa valuutoissa ilman kiertotietä kirjeenvaihtajapankkien tai dollaripohjaisen SWIFT-verkon kautta.
Hankkeen taustalla vaikuttaa geopoliittinen paine. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut BRICS-liittoutumaa ”amerikkalaisvastaiseksi” ja uhannut 100 prosentin tulleilla maille, jotka pyrkivät kiertämään dollarin.
Juuri tämä uhka on paradoksaalisesti kiihdyttänyt vaihtoehtoisen infrastruktuurin kehitystä.
Intia oppi kantapään kautta
Intian rooli hankkeessa on keskeinen, eikä pelkästään siksi, että maa toimii BRICS-ryhmän puheenjohtajana vuonna 2026.
Intia on jo osoittanut digitaalisten maksujärjestelmien osaamisensa. Maan UPI-pikamaksujärjestelmä (Unified Payments Interface) toimii jo yhteen Arabiemiirikuntien maksujärjestelmän kanssa, mikä mahdollistaa nopeat rajat ylittävät siirrot.
Intian varovaisuus yhteistä valuuttaa kohtaan perustuu myös konkreettiseen kokemukseen. Aiemmat kahdenväliset selvitysjärjestelyt Venäjän kanssa johtivat siihen, että Moskovalle kertyi suuria rupiamääräisiä saldoja, joita se ei pystynyt käyttämään tehokkaasti.
Tämä niin sanottu ”rupialoukku” osoitti, että kahdenvälinen järjestelmä ei riitä. Tarvitaan monenvälistä verkkoa, jossa ansaitut valuutat voivat kiertää laajemman kauppablokin sisällä.
Myös Brasilian kokemus on merkittävä. Maan Pix-pikamaksujärjestelmä on laajalti käytössä, ja sen tekninen osaaminen tarjoaa mallin BRICS Payn kehitykselle. Kiinan digitaalinen infrastruktuuri puolestaan on jo pitkällä digitaalisen juanin pilottivaiheessa.
BRICS Pay -järjestelmän prototyyppi esiteltiin Moskovan huippukokouksessa lokakuussa 2024. Järjestelmä yhdistäisi Venäjän SPFS-viestijärjestelmän, Kiinan CIPS-rajat ylittävän maksujärjestelmän, Intian UPI:n ja Brasilian Pixin. Vuoden 2025 puolivälissä järjestelmä oli kuitenkin yhä suunnittelu- ja pilottivaiheessa.
Kulta ja BRICS Unit tukevat rakennelmaa
Maksujärjestelmän rinnalla BRICS on kehittänyt myös omaa laskentayksikköään. Lokakuussa 2025 käynnistettiin BRICS Unit -pilottiohjelma, jossa 100 yksikköä on tuettu 40-prosenttisesti kullalla ja 60-prosenttisesti BRICS-valuutoilla.
Kyseessä ei ole varsinainen valuutta vaan selvitystyökalu, joka pyrkii vähentämään dollaririippuvuutta kaupankäynnissä.
Kullan rooli hankkeessa ei ole sattumaa. BRICS-maiden yhteenlasketut kultavarannot ylittävät 6 000 tonnia. Kullan hinta nousi vuonna 2025 dramaattisesti, 60–70 prosenttia, ylittäen ensimmäistä kertaa historiassa 4 000 dollarin unssihinnan.
Vuoden 2026 alussa hinta on jatkanut nousuaan yli 5 500 dollariin. Siirtymä kohti ”neutraaleja” omaisuuseriä kuten kultaa kertoo laajemmasta luottamuspulasta dollarikeskeiseen järjestelmään.
Myös BRICS-maiden oma kehityspankki New Development Bank tukee dedollarisoitumista. Pankki on kasvattanut paikallisvaluuttamääräisten lainojensa osuutta noin kolmasosaan kaikista lainoistaan. Vuonna 2024 pankki myönsi lainoja yhteensä 30 miljardin dollarin edestä.
Erityisesti suurten energianviejien liittyminen BRICS-ryhmään vahvistaa dollarista riippumattomien selvitysjärjestelmien strategista merkitystä.
Dollarin syrjäyttäminen on eri asia kuin sen ohittaminen
Dollarin asema maailman johtavana reservi- ja kauppavaluuttana perustuu kuitenkin syviin pääomamarkkinoihin, oikeudelliseen luottamukseen ja likviditeettietuun, jota mikään CBDC-verkko ei pysty lähitulevaisuudessa kopioimaan.
BRICS-mailla ei ole yhtenäistä rahapolitiikkaa, yhteistä pääomamarkkinaa eikä yksittäistä keskuspankkia, joka takaisi kollektiivisen rahoitusjärjestelmän samalla tavalla kuin Yhdysvaltain keskuspankki tukee dollaria.
Lisäksi useimmat BRICS-maiden keskuspankkien digitaaliset valuutat ovat yhä pilottivaiheessa. Lainsäädäntökehykset ja tekniset standardit vaihtelevat voimakkaasti maasta toiseen.
Todennäköinen etenemistie on asteittainen: ensin kahdenväliset yhteydet, sitten niiden kutominen laajemmaksi verkoksi.
BRICS Payn täysimittainen toteutus ei ole todennäköinen vielä tänä vuonna. Realistisempaa on alueellisten testiprojektien laajentaminen ja politiikkakoordinaation tiivistäminen ydinjäsenten kesken.
Lopputuloksena voi syntyä pirstaleinen mutta yhteentoimiva järjestelmä, joka yhdistää kansalliset maksuinfrastruktuurit sen sijaan, että korvaisi ne yhdellä valuutalla tai keskitetyllä järjestelmällä.
Hanketta onkin syytä tulkita pikemminkin strategisena suojautumisena kuin dollarinvastaisena kapinana.
Erityisesti Intia kävelee varovaista linjaa. Se hakee suojaa geopoliittisilta häiriöiltä provosoimatta avointa yhteenottoa Yhdysvaltain kanssa. Puhumalla tehokkuudesta, turismista ja kaupan helpottamisesta New Delhi kehystää geopoliittisen liikkeen teknokraattisella kielellä.
Nämä pörssiyhtiöt saattavat hyötyä BRICS Pay -järjestelmästä
BRICS Pay on yhä varhaisessa vaiheessa, joten suorien hyötyjien tunnistaminen on spekulatiivista.
Intialaiset IT- ja pankkiyhtiöt ovat todennäköisimpiä hyötyjiä, koska Intia on hankkeen veturi ja sen UPI-järjestelmä toimii teknisenä mallina. Infosys ja Tata Consultancy Services (TCS) neuvovat jo BRICS-maiden keskuspankkeja digitaalisten identiteetti- ja lohkoketjuratkaisujen kehittämisessä. Intialaisista pankeista HDFC Bank ja ICICI Bank osallistuvat digitaalisen rupian pilottiohjelmaan.
Brasilialainen fintech hyötyy Pix-osaamisen viennistä. Nu Holdings (Nubank) laajentaa jo UPI- ja Pix-verkkojen integrointia keskuspankkien digitaalisiin maksuihin.
Kultayhtiöt hyötyvät välillisesti, koska BRICS Unit nojaa osittain kultavarantoon ja dedollarisoituminen on jo nostanut kullan kysyntää merkittävästi.
Kolikon kääntöpuolella ovat häviäjät. Visa ja Mastercard voivat menettää volyymejä, jos BRICS-maat ohittavat perinteiset korttiverkot rajat ylittävissä maksuissa. Myös PayPalin kaltaiset länsimaiset maksupalvelut kohtaavat kilpailupainetta, jos keskuspankkien digitaalisiin valuuttoihin perustuvat vaihtoehdot tarjoavat matalampia kustannuksia.
On kuitenkin syytä korostaa, että BRICS Payn aikataulu on epävarma ja monet keskuspankkien digitaaliset valuutat ovat yhä pilottivaiheessa. Sijoitusteesi, joka perustuu tähän hankkeeseen, vaatii pitkää aikahorisonttia ja korkeaa epävarmuuden sietokykyä.
