Kullan spot-hinnan viime päivien nousua selittää ennen kaikkea Lähi-idän eskalaatio, mutta taustalla vaikuttivat myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikan tuore kaaos ja Federal Reserven yllättävän haukkamielinen kokouspöytäkirja.
Yhdysvaltojen ja Iranin suhteiden nopea heikkeneminen on nousun tärkein yksittäinen selittäjä. Diplomaattiset yritykset Teheranin ydinohjelman ratkaisemiseksi ovat pysähtyneet, ja Yhdysvaltain armeija on siirtänyt B-2-pommittajia, lentotukialuksia ja muuta kalustoa valmiuteen. Mahdollisten iskujen kohteina olisivat Iranin ohjuspaikat, ydinlaitokset ja vallankumouskaartin päämaja.
Presidentti Donald Trump sanoi torstaina harkitsevansa rajattua sotilaallista iskua painostaakseen Teherania sopimukseen. Varapresidentti JD Vance totesi Iranin epäonnistuneen tunnustamaan Yhdysvaltojen keskeisiä vaatimuksia aiemmissa neuvotteluissa. Trump on asettanut neuvotteluille 10–15 päivän aikarajan.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi kutsui sotilaallista voimannäyttöä tarpeettomaksi, mutta korosti samalla, että sopimus on edelleen saavutettavissa.
Sotilaallinen valmistautuminen ja diplomaattinen retoriikka kulkevat rinnakkain, eikä markkinoilla osata arvioida, kumpi painaa lopulta enemmän.
Korkein oikeus kumosi tullit, Trump löi uudet päälle
Iran-kriisin päälle tuli perjantaina oikeudellinen käänne, joka sotkee Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa entisestään. Korkein oikeus kumosi äänin 6–3 Trumpin hätätilatulleihin perustuneet laajat kaupparajoitukset. Korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts kirjoitti päätöksessä, että presidentin kansainvälisen taloudellisen hätätilan lain käyttö tullipolitiikassa edustaisi presidentin vallan merkittävää laajennusta.
Trumpin vastaus oli välitön. Hän määräsi uuden 10 prosentin globaalin tullin toisella lainsäädäntöperusteella.
Tullipolitiikan arvaamattomuus on kullalle otollista maaperää. Kun kansainvälisen kaupan pelisäännöt muuttuvat päivätasolla, riskiä kaihtava pääoma hakeutuu jalometalliin.
Samalla tullisotku heikentää luottamusta dollariin, joka on kullan tärkein kilpailija turvasatamana.
Talouskuvakaan ei tarjoa vastapainoa. Yhdysvaltojen neljännen vuosineljänneksen BKT-kasvu jäi 1,4 prosenttiin, mikä oli pettymys. Pohjainflaatio pysyi sitkeästi kolmessa prosentissa, eli talous hidastuu samalla kun hinnat eivät laske.
Stagflaation häivähdys on kultasijoittajalle kuin tuulen kääntyminen myötäiseksi.
Keskuspankit ostavat ennätyksellistä tahtia
Markkinaheilahtelujen alla kulkee pidempi trendi, joka antaa kullan hinnalle pohjan. Keskuspankit ympäri maailman ovat lisänneet kultavarantojaan tavalla, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.
Puolan keskuspankki hyväksyi tammikuussa suunnitelmat ostaa 150 tonnia lisää kultaa tavoitteenaan nostaa varanto 700 tonniin.
Kiina on jatkanut fyysisen kullan keräämistä 15 kuukauden ajan, ja sen varanto on arviolta 2 307 tonnia. Goldman Sachs arvioi keskuspankkien ostavan tänä vuonna keskimäärin noin 60 tonnia kuukaudessa.
Kyse on hajauttamisesta. Useat valtiot vähentävät dollaripohjaisten sijoitusten osuutta varannoistaan, ja kulta on luontevin vaihtoehto. Kun ostot jatkuvat kuukaudesta toiseen, ne luovat hinnalle lattian, joka nousee vähitellen.
Jättipankki UBS ennustaa kullan saavuttavan 6 200 dollaria unssilta tulevina kuukausina. ING:n analyytikot Warren Patterson ja Ewa Manthey arvioivat pidemmän aikavälin näkymien pysyvän myönteisinä geopoliittisten riskien, alempien korko-odotusten ja keskuspankkikysynnän tukemana.
