USA:n presidentti Donald Trump totesi torstaina harkitsevansa rajoitettua sotilaallista iskua Irania vastaan. Samana päivänä Yhdysvaltain armeija ilmoitti olevansa valmis toimintaan jo viikonloppuna, vaikka lopullista päätöstä ei ole tehty.
Tilanne on kiristynyt nopeasti.
Yhdysvallat ja Iran kävivät epäsuoria neuvotteluja Genevessä tiistaina 18. helmikuuta, mutta kolme ja puoli tuntia kestäneet keskustelut päättyivät ilman läpimurtoa. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi kuvasi, että osapuolet olivat päässeet yhteisymmärrykseen tietyistä ”ohjaavista periaatteista”. Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt puolestaan sanoi, että osapuolten välillä on yhä merkittäviä erimielisyyksiä.
Trump arvioi torstaina, että 10–15 päivää on ”enimmäisaika” sopimuksen saavuttamiselle. Ajankohta osuisi yhteen YK:n kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n hallintoneuvon kokouksen kanssa, joka alkaa 2. maaliskuuta Wienissä. Kokouksessa on tarkoitus käsitellä Iranin ydinohjelman tilannetta ja mahdollisia lisätoimia.
Iranin puolelta Araghchi ilmoitti perjantaina, että Teheranilla on tarkoitus viimeistellä sopimusluonnos kahdessa tai kolmessa päivässä ja lähettää se Washingtonille. Hän totesi Iranin olevan valmis sekä diplomatiaan että sotaan.
Yhdysvaltain vaatimus Iranin uraanin rikastamisen lopettamisesta on kuitenkin perustavanlaatuinen kiistakohta, jonka Iran on kategorisesti torjunut.
Sotilaallinen valmistelu alueella on mittavaa. Yhdysvallat on lähettänyt Persianlahdelle kaksi lentotukialusta, USS Abraham Lincolnin ja USS Gerald R. Fordin, sekä siirtänyt ilmavoimien kalustoa Britanniasta lähemmäs Lähi-itää.
Iran vastasi järjestämällä yhdessä Venäjän kanssa yhteisiä sotaharjoituksia Omaninlahdella ja sulki väliaikaisesti osia Hormuzinsalmesta.
Öljymarkkinoilla viikko on ollut dramaattinen
Raakaöljyn hinta nousi viikolla kuuden kuukauden huippuihin. Brent-viitelaatu noteerattiin perjantaina noin 72 dollarissa tynnyriltä ja yhdysvaltalainen WTI-laatu noin 66–67 dollarissa. Keskiviikkona 19. helmikuuta WTI-öljy kallistui yhdessä päivässä yli neljä prosenttia, mikä oli suurin päivänsisäinen hyppy sitten lokakuun.
Hintapiikin takana on kaksi samanaikaista tekijää. Geopolitiikan ohella Yhdysvaltain energiavirasto EIA raportoi yllättävän suuresta, yhdeksän miljoonan tynnyrin pudotuksesta öljyvarastoissa. Normaalisti varastodatan merkitys jäisi sivuhuomautukseksi, mutta yhdistettynä sotatoimien uhkaan se voimisti markkinaliikettä tuntuvasti.
Hormuzinsalmi on riskiyhtälön ydin. Kapea vesireitti Iranin ja Omanin välissä kuljettaa noin 20 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, mikä vastaa noin viidennestä maailman öljynkulutuksesta.
Iran on useaan otteeseen uhannut sulkevansa salmen vastatoimena mahdolliselle hyökkäykselle.
Toistaiseksi uhkaukset eivät ole toteutuneet, mutta jo pelkkä riski nostaa öljyn hintaan niin sanottua geopoliittista riskipreemiota.
Investointipankki Barclays arvioi perjantaisessa tutkimusraportissaan, että mahdollinen isku olisi todennäköisesti ajallisesti rajattu ja kohdistuisi tarkoin määriteltyihin kohteisiin, kuten ydinlaitoksiin tai ballistisiin ohjuksiin. Pankin strategien mukaan Trumpin hallinnon halukkuus sietää pitkäkestoista öljyn hinnannousua on rajallinen, sillä syksyn välivaalit lähestyvät ja hallinto on painottanut kuluttajahintojen kohtuullisuutta.
Texasilaisen yliopiston energia-analyytikko Ben Cahill kiteytti tilanteen: geopoliittiset riskit ovat tällä hetkellä ainoa merkittävä tekijä, joka pitää öljyn hintaa 70 dollarin tuntumassa, sillä fundamenttien puolesta markkinoilla on ylitarjontaa.
Maailmanlaajuisesti tuotantoylijäämää on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa tynnyriä päivässä, ja kelluvissa varastoissa lojuu noin 290 miljoonaa tynnyriä venäläistä ja iranilaista raakaöljyä.
Kulta turvasatamakysynnän vauhdittamana
Kultaunssiin hinta ylitti viikolla psykologisesti merkittävän 5 000 dollarin rajan. Perjantaina kullan spot-hinta noteerattiin noin 5 033 dollarissa, ja futuurit kävivät vielä korkeammalla. Kullan hinta on noussut alkuvuodesta noin kymmenen prosenttia.
Nousu ei selity pelkästään Iranin tilanteella. Taustalla vaikuttavat keskuspankkien jatkuvat kultaostot, etenkin kehittyvissä maissa, sekä odotukset Yhdysvaltain keskuspankin korkojen laskusta myöhemmin vuonna 2026. Markkinat hinnoittelevat ensimmäistä koronlaskua kesäkuulle. Korkotuottojen lasku tekee tuottamattomasta kullasta suhteellisesti houkuttelevampaa.
Jättipankki Goldman Sachs ennakoi kullan nousevan 5 400 dollariin vuoden 2026 loppuun mennessä. Iranin kriisin lyhytaikainen vaikutus on kuitenkin kaksisuuntainen. Jos diplomaattinen ratkaisu löytyy, turvasatamapreemio voi purkautua nopeasti.
Analyytikot arvioivat, että kulta voisi silloin palata 4 500 dollarin tasolle. Jos sotilaallinen konflikti sen sijaan laajenee, 6 000 dollarin taso on markkinakommentaattoreiden mukaan mahdollinen.
Markkinoiden kestokyky punnitaan lähiviikkoina
Osakemarkkinat ovat toistaiseksi suhtautuneet tilanteeseen verrattain rauhallisesti. Barclaysin mukaan osakemarkkinat ovat suurelta osin sivuuttaneet geopoliittisen taustakohinan, vaikka jännitteet ovat kiristyneet viikko viikolta.
Tämä on linjassa historiallisen kaavan kanssa. Markkinat reagoivat geopoliittisiin uhkiin yleensä voimakkaasti vasta silloin, kun öljyn tarjonta todella häiriintyy.
Iranin tilanne eroaa kuitenkin monista muista geopoliittisista kriiseistä yhdellä ratkaisevalla tavalla. Iran ei ole vain tuottajamaa, joka vie noin 1,5 miljoonaa tynnyriä päivässä, pääasiassa Kiinaan. Se sijaitsee Hormuzinsalmen rannalla ja voi teoriassa häiritä neljännestä maailman meriteitse kuljetettavasta öljystä.
RBC Capital Marketsin analyytikot varoittivat, että varakapasiteettia menetettyjen tynnyreiden korvaamiseen on käytännössä vain Saudi-Arabialla.
Sijoittajan kannalta lähiviikot ovat poikkeuksellisen herkkiä
Seuraavat merkkipaalut ovat IAEA:n hallintoneuvon kokous 2. maaliskuuta, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion vierailu Israelissa 28. helmikuuta sekä Trumpin State of the Union -puhe tiistaina 25. helmikuuta. Kunkin tapahtuman ympärille voi kiteytyä käännekohta joko diplomaattisen ratkaisun tai sotilaallisen eskalaation suuntaan.
Energiasektorin osakkeet hyötyvät suoraan öljyn riskipreemiosta, mutta kuluttajiin ja kuljetussektoriin kohdistuva paine kasvaa, jos hinnat pysyvät koholla.
Jos konflikti toteutuisi ja Hormuzinsalmi häiriintyisi edes väliaikaisesti, öljyn hinta voisi nousta jyrkästi. RBC Capital Marketsin ääriskenaariossa, jossa Iran iskisi Persianlahdella tuotantoinfrastruktuuriin, öljy voisi hypätä jopa 130 dollarin tasolle. Todennäköisempänä pidetään rajattua iskua, jonka jälkeen öljyn hinta palautuisi nopeasti lähelle nykytasoa.
Markkinoiden konsensus vaikuttaa olevan, että Trump käyttää sotilaallista uhkaa pääasiassa neuvotteluvipuna eikä todella halua laajamittaista konfliktia, joka nostaisi bensiinin hintaa vaalien alla. Se on toistaiseksi pitänyt osakemarkkinat suhteellisen tyyninä.
USA:n kesän 2025 iskut Iranin ydinlaitoksiin kuitenkin osoittivat, retoriikka voi muuttua toiminnaksi yllättävänkin nopeasti.
