Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi tammikuun lopussa mielipidekirjoituksen Wall Street Journalissa, jossa hän vetosi toisen kautensa ensimmäisen vuoden talouslukuihin. Trumpin viesti oli yksiselitteinen: tullit ovat luoneet ”amerikkalaisen talousihmeen”.
Samalla presidentti syytti valtavirtaekonomisteja väärässä olemisesta ja väitti, että tullit ovat kiihdyttäneet kasvua, hillinneet inflaatiota ja houkutelleet ennätysmäisiä investointeja Yhdysvaltoihin.
Trump väitti kirjoituksessaan, että vuosi sitten Yhdysvallat oli ”kuollut maa”.
Vuonna 2024, Joe Bidenin presidenttikauden viimeisenä vuonna, Yhdysvaltain bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia inflaatiokorjattuna. Se oli nopeampaa kuin missään muussa suuressa teollisuusmaassa Espanjaa lukuun ottamatta. Talous kasvoi vahvasti myös vuosina 2021–2023.
Trumpin tullikauden talouskehitys on ollut huomattavasti vaihtelevampaa. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvaltain bruttokansantuote supistui ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Pääsyy oli tuonnin voimakas kasvu, kun yritykset hamstrasivat ulkomaisia tuotteita ennen tullien voimaantuloa.
Toisella neljänneksellä kasvu palautui 3,8 prosenttiin ja kolmannella se kiihtyi 4,4 prosenttiin, mutta osa vauhdista selittyi tuonnin jyrkällä vähenemisellä ja aiemman hamstrauksen normalisoitumisella.
Atlantan keskuspankin GDPNow-malli arvioi neljännen neljänneksen kasvuksi noin 4,2 prosenttia helmikuun alussa 2026. Koko vuoden 2025 BKT-kasvu jäi kuitenkin analyytikkoarvioiden mukaan noin 2,3 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna.
Inflaatioluvut vääristyneet hallinnon sulun takia
Yksi Trumpin keskeisistä väitteistä koskee inflaation rauhoittumista. Presidentti viittasi kirjoituksessaan kolmen kuukauden pohjainflaatiolukuun, joka oli poikkeuksellisen alhainen. Tämä luku on kuitenkin vääristynyt loka-marraskuussa 2025 toteutuneen liittovaltion hallinnon sulun takia.
Hallinnon sulku häiritsi tilastoviranomaisten tiedonkeruuta ja pakotti tilastoja kokoavan Yhdysvaltain työtilastoviraston käyttämään karkeita arvioita joissakin kategorioissa. Nämä arviot painoivat kokonaisinflaatiota keinotekoisesti alaspäin.
Luotettavampi mittari on kuuden kuukauden pohjainflaatio, joka oli 2,6 prosenttia vuoden 2025 lopussa. Se on laskenut tammikuun 2025 tasolta, mutta oli suunnilleen sama kuin lokakuussa 2024.
Kokonaisinflaatio puolestaan oli 3,0 prosenttia syyskuussa 2025 ennen hallinnon sulkua, eli täsmälleen sama kuin tammikuussa 2025 Trumpin astuessa virkaansa.
Harvardin yliopiston taloustieteilijä Alberto Cavallo kollegoineen on tutkinut tullien vaikutusta hintoihin. Heidän tutkimuksensa mukaan tullit ovat nostaneet kokonaisinflaatiota noin kolme neljännestä prosenttiyksikköä.
Inflaatio ei ole noussut niin paljon kuin monet ekonomistit pelkäsivät, mutta se johtuu osittain siitä, että huhtikuun 2025 niin sanotun vapautuspäivän tulleista suuri osa peruttiin, niitä alennettiin tai niihin tehtiin poikkeuksia.
Kun demokraatit menestyivät syksyn 2025 vaaleissa korostamalla elinkustannusten nousua, hallinto perääntyikin suunnitelluista tai voimassa olevista tulleista muun muassa kahviin, naudanlihaan ja keittiökalusteisiin.
Peruutukset olivat epäsuora myönnytys siitä, että tullit todella nostivat hintoja.
Trump viittasi tutkimukseen, joka päätyi vastakkaiseen johtopäätökseen
Mielipidekirjoituksessaan Trump väitti, että Harvardin kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan ulkomaiset tuottajat ja välittäjät kantavat vähintään 80 prosenttia tullikustannuksista. Tutkimus kuitenkin toteaa päinvastaista.
Cavallon ja hänen kollegoidensa tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset kuluttajat maksoivat noin 43 prosenttia tullien aiheuttamista rajakustannuksista seitsemän kuukauden jälkeen. Loppu rasituksesta kohdistui pääosin amerikkalaisiin yrityksiin, ei ulkomaisiin tuottajiin.
Cavallo tarkensi sähköpostitse, että tuontihinnat eivät olleet juurikaan laskeneet, mikä viittaa siihen, etteivät ulkomaiset viejät alentaneet hintojaan riittävästi kantaakseen merkittävää osaa tullitaakasta.
Yalen yliopiston Budget Lab -tutkimusryhmä on seurannut tullien vaikutuksia systemaattisesti. Marraskuun 2025 analyysin mukaan Yhdysvaltain efektiivinen keskimääräinen tullitaso nousi vuoden 2025 aikana noin 2,4 prosentista lähes 17 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten 1930-luvun.
Kuluttajahinnat nousivat tullien seurauksena lyhyellä aikavälillä arviolta 1,2 prosenttia, mikä vastaa keskimäärin noin 1 700 dollarin vuotuista ostovoimatappiota kotitaloutta kohden.
Tullit kohdistuvat erityisen raskaasti pienituloisiin kotitalouksiin. Budget Labin mukaan alimman tulodesiilin rasitus suhteessa tuloihin oli yli kolminkertainen verrattuna ylimpään desiiliin. Vaatteiden, kenkien ja elektroniikan hinnat nousivat eniten.
Kauppavaje ei ole supistunut kuten Trump väittää
Presidentti väitti leikanneensa kuukausittaista kauppavajetta 77 prosenttia. Tämä luku perustui lokakuun 2025 poikkeuksellisen alhaiseen alijäämälukuun, joka oli 29 miljardia dollaria ja alin sitten vuoden 2009.
Asiantuntijoiden mukaan lokakuun romahdus johtui kuitenkin tilapäisistä vaihteluista lääkkeiden ja kullan kaupassa.
Marraskuussa kauppavaje ponnahtikin 95 prosenttia takaisin 57 miljardiin dollariin. Tämä luku julkaistiin päivää ennen Trumpin mielipidekirjoituksen julkaisua.
Tammi-marraskuussa 2025 Yhdysvaltain kumulatiivinen kauppavaje oli lähes 840 miljardia dollaria, eli neljä prosenttia suurempi kuin vastaavana jaksona edellisvuonna.
Alkuvuoden tuontipiikki, jolloin yritykset hamstrasivat tuotteita ennen tulleja, oli niin valtava, että se painoi koko vuoden alijäämän edellisvuotta suuremmaksi, vaikka yksittäiset kuukaudet huhti-marraskuussa olivat aiempaa pienempiä.
Uutistoimisto CNN:n faktatarkistus nosti esiin myös sen, että Trumpin väittämä 18 biljoonan dollarin investointisitoumukset Yhdysvaltoihin ovat tosiasiallisesti virheellisiä. Luku on huomattavasti yliampuva. Esimerkiksi Euroopan unioni sitoutui 600 miljardin dollarin investointeihin neljän vuoden aikana, mutta kokonaisluku ei läheskään yllä 18 biljoonaan.
Teollisuustyöpaikat vähentyneet tullien aikana
Trumpin mielipidekirjoitus jätti mainitsematta useita talouslukuja, jotka eivät tue hänen narratiiviaan. Tehtaiden rakentamiseen käytetyt investoinnit laskivat tammi-lokakuussa 2025 noin viisi prosenttia edellisvuodesta, ja ne supistuivat yhdeksänä peräkkäisenä kuukautena.
Talousanalyytikko Anirban Basu arvioi, että tullipolitiikka on yksi keskeisistä syistä teollisuusinvestointien laskuun. Tullitasojen jatkuva muuttuminen on ajanut yritykset odottavalle kannalle, kun tulevien kustannusten ennakointi on käytännössä mahdotonta.
Teollisuuden työpaikat vähenivät Trumpin toisen kauden aikana joulukuuhun 2025 mennessä 63 000:lla ja vapautuspäivästä huhtikuusta 2025 lukien 72 000:lla. Tämä on ristiriidassa Trumpin väitteen kanssa, jonka mukaan tullit elvyttäisivät amerikkalaista teollisuutta.
Trumpin kirjoituksessa mainittiin osakemarkkinoiden nousu vapautuspäivän jälkeen. Dow Jones -indeksi nousi todellakin noin 17 prosenttia huhtikuun 2. päivän ja helmikuun 2026 alun välillä.
Trump ei kuitenkaan maininnut, että useat ulkomaiset osakemarkkinat tuottivat samana ajanjaksona Dow Jonesia paremmin.
USA:n työmarkkinat ovat heikentyneet vuoden 2025 aikana selvästi.
Kuukausittaiset uudet työpaikat jäivät vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin noin 130 000:een, kun vuonna 2024 niitä syntyi keskimäärin 168 000 kuukaudessa. Työttömyysaste nousi marraskuussa 4,6 prosenttiin alkuvuoden 4,1 prosentin keskiarvosta.
Yalen Budget Labin mukaan tullit ovat vähentäneet työllisyyttä arviolta 490 000 työpaikalla vuoden 2025 loppuun mennessä.
Talouden todellinen tila on ristiriitainen
Yhdysvaltain talous ei ole romahtanut, kuten monet ekonomistit pelkäsivät tullien asettamisen yhteydessä. Se ei kuitenkaan myöskään koe ihmeellistä nousua, jollaista Trump kuvailee.
Konsulttitalo Deloitten ennusteen mukaan kulutuksen kasvu hidastuu vuonna 2026 merkittävästi ja bruttokansantuotteen kasvu jää noin 1,8–2,5 prosenttiin ennustajasta riippuen.
Yhdysvaltojen taloudessa on merkittäviä riskejä, joista tullipolitiikan epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja kasvava liittovaltion budjettivaje ovat keskeisimpiä.
EY-Parthenonin pääekonomisti tiivisti tilanteen toteamalla, että Yhdysvaltain talous ei ylikuumene eikä pysähdy, vaan sopeutuu. Keskimääräinen tullitaso on noussut noin 2,5 prosentista noin 17 prosenttiin, nettomaahanmuutto on pudonnut yli kahdesta miljoonasta lähelle nollaa, ja tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat ainoita selkeästi kasvavia sektoreita.
Trumpin väite talousihmeestä on ennen kaikkea poliittinen viesti.
Taloustilastot piirtävät monimutkaisemman kuvan, jossa voimakas kuluttajakysyntä ja tekoälyinvestoinnit ylläpitävät kasvua. Tullit sen sijaan nostavat hintoja, heikentävät työmarkkinoita ja luovat epävarmuutta, joka jarruttaa yritysten investointeja.
Vuoden 2026 näkymät riippuvat paljolti siitä, korottaako vai peruuttaako Trump tulleja entisestään.
