Yli 200 öljy- ja kaasutankkeria ankkurissa Hormuzinsalmen ympärillä, kolme vaurioitunutta tankkeria Persianlahden rannikolla ja yksi kuollut merimieheksi. Maanantaiaamun markkinatilanne kertoo karua kieltä siitä, mitä Yhdysvaltain ja Israelin lauantainen sotilaallinen isku Iraniin merkitsee maailmantaloudelle.
Brent-raakaöljyn hinta on noussut kolmen päivän aikana jo yli 19 prosenttia lähelle 80 dollarin barrelihintaa. Viimeksi näin korkealla oltiin heinäkuussa 2024. Yhdysvaltain WTI-viitelaatu nousi 73 dollarin tuntumaan, ja myös kullan hinta pompahti ylöspäin.
Wall Streetillä tunnelma oli synkkä. Dow Jones – ja S&P 500 -futuurit ovat noin 1,3 prosentin laskussa, ja Nasdaq 1,6 prosentin laskussa.
Konflikti heijastuu voimakkaasti myös korkomarkkinoille. Yhdysvaltain 10-vuoden velkakirja on osoittautunut jälleen turvasatamasijoitukseksi, kun sen korko on laskenut nopeasti 3,96 prosenttiin.
Iran on OPECin neljänneksi suurin öljyntuottaja, mikä tekee konfliktin markkinavaikutuksista poikkeuksellisen suoria.
Ylimmän johtajan Ali Khamenein kuolema iskussa jättää maan poliittisen johdon avoimeen valtakamppailuun. Kenelläkään ei ole tässä vaiheessa selkeää kuvaa siitä, kuka Iranissa tekee päätöksiä lähiviikkoina.
Citin analyytikot arvioivat öljyn hinnan voivan nousta 80–90 dollariin tulevina päivinä. Rystad Energy meni pidemmälle ja asetti ennusteensa 92 dollariin.
Toisaalta öljyntuottajajärjestö OPEC+ reagoi nopeasti ja sopi tuotannon lisäämisestä 206 000 tynnyrillä päivässä huhtikuussa, mikä on alkuperäisiä odotuksia enemmän.
Salmi kiinni, tankkerit ankkurissa
Iranin vallankumousvartiokaarti julisti Hormuzinsalmen suljetuksi meriliikenteeltä. Kapean vesiväylän merkitystä on vaikea liioitella: sen kautta virtaa päivittäin noin 20 prosenttia maailman öljystä.
EU:n merivoimien viranomainen vahvisti, että alueella olevat alukset saivat vallankumouskaartin radiovaroituksia, joissa käskettiin aluksia olemaan kulkematta salmen läpi.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö kehotti yhtiöitä välttämään purjehtimista alueella. Yhdysvaltain merenkulkuhallinto meni vielä pidemmälle ja varoitti kaikkia kauppa-aluksia pysymään kokonaan poissa Persianlahdelta.
Itse salamurhaoperaatio alkoi lauantaina noin kello 9.45 Teheranin aikaa. CIA oli seurannut Khamenein liikkeitä kuukausia ja sai tietää lauantaiaamun kokouksesta, johon osallistui maan korkea-arvoisia virkamiehiä Teheranin alueella. Iskussa yhdistyivät Yhdysvaltain ohjukset, dronet ja B-2-häivepommittajat sekä Israelin hävittäjät.
Presidentti Donald Trump sanoi operaation osuneen satoihin kohteisiin ja lisäsi, että ”koko sotilaskomento on tuhottu”.
Iranin vastaisku tuli nopeasti. Ballististen ohjusten ja dronien aalto kohdistui Yhdysvaltain ja Israelin kohteisiin Bahrainissa, Irakissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa. Camp Arifjanissa Kuwaitissa kuoli kolme amerikkalaista sotilasta ja viisi haavoittui vakavasti.
Lentoliikenne pysähtyi laajasti
Yli 3 400 lentoa peruttiin 1. maaliskuuta seitsemällä Lähi-idän lentokentällä. Dubain kansainvälinen lentokenttä keskeytti palvelun toistaiseksi terminaalivaurioiden takia. Torjutun dronen sirpaleet tappoivat yhden ihmisen Abu Dhabin Zayed-kansainvälisellä lentokentällä, ja lentokentät kärsivät vaurioita myös Kuwaitissa ja Bahrainissa.
Emirates pysäytti kaikki lentonsa. Qatar Airways ja Etihad Airways jatkoivat keskeytyksiä maaliskuun toiselle päivälle.
Euroopassa Lufthansa Group keskeytti Lähi-idän lennot 7. maaliskuuta asti, ja Air France sekä British Airways peruivat alueellisia reittejään. Israelilainen El Al lopetti väliaikaisesti lipunmyynnin 21. maaliskuuta saakka.
Geopoliittinen shokki osui osakemarkkinoille hankalaan aikaan.
S&P 500 päätyi jo perjantaina laskuun ja sulki helmikuun miinukselle tekoäly- ja ohjelmisto-osakkeiden volatiliteetin paineessa. Sijoittajat ovat yhä enemmän kyseenalaistaneet, voiko nopea tekoälyn käyttöönotto nakertaa perinteisten ohjelmistoyhtiöiden liiketoimintamalleja.
Viikko täynnä riskejä
Talouspuolella viikon merkittävin julkaisu on perjantain USA:n helmikuun työllisyysraportti. Wall Street odottaa Yhdysvaltain luoneen 60 000 uutta työpaikkaa, mikä olisi selvä pudotus tammikuun 130 000 työpaikan kasvusta.
Trump sanoi sotilaallisen operaation voivan kestää neljä viikkoa tai vähemmän. Tavoitteet ovat kuitenkin kunnianhimoiset: Iranin ohjuskapasiteetin tuhoaminen, ydinaseiden kehittämisen estäminen ja hallinnon vaihtaminen. Analyytikot ovat epäilleet aikataulun realistisuutta.
Israel käynnisti uusia iskuja jo sunnuntaina. Iran vannoi koston olevan vielä edessä. Markkinoiden kannalta olennaista on se, ettei konfliktin eskalaatiolle näy tällä hetkellä kattoa.
