Suomen taloushistorian traaginen hetki koitti vuonna 2007. Silloin Kokoomus lupasi Sari Sairaanhoitajalle vaalilupauksena roimat palkankorotukset.
Puolueiden vaalilupaukset ovat mitä ovat. Mutta tällä kertaa Kokoomus todellakin piti lupauksensa, ja sairaanhoitajat saivat ennennäkemättömät palkankorotukset.
”Se oli kerrassaan merkillistä, ennenkuulumatonta. En tiedä toista tapausta, jossa näin olisi menetelty. Että yksi puolue alkaa ajaa palkankorotuksia yhdelle ammattiryhmälle”, Sailas harmittelee.
Jos muhkeat palkankorotukset olisivat tulleet vain yhdelle ammattiryhmälle, eivät seuraukset olisi olleet välttämättä katastrofaaliset. Sairaanhoitajien saamat korotukset saivat kuitenkin muutkin liitot ahneiksi.
”Sitten muut alkoivat vaatia samanlaisia palkankorotuksia ja saivat ne. Nyt Suomella on takana pettymysten vuosikymmen.”
Terveydenhoitoalan palkat todellakin nousivat roimasti Kokoomuksen vaalilupausten toteuttamisen vuoksi, kertoi Suomen Kuvalehti vuonna 2011.
Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan joidenkin terveydenhuoltoalan ammattiryhmien keskimääräiset kokonaisansiot nousivat vuodesta 2006 vuoteen 2011 yli 500 euroa. Rajan yli ovat päässeet muun muassa sairaanhoitajat, kätilöt ja osastonhoitajat. Näiden ammattiryhmien kokonaisansiot vuonna 2006 olivat 2487 – 2874 euroa, viisi vuotta myöhemmin 3 007 – 3 442 euroa.
Alla oleva Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin kehityksen kuvaaja osoittaa, kuinka hurjasti kaikkien palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2008. Nimellisansioiden nousu oli yli kuusi prosenttia.
Haaveena oma koti? Hae lainatarjoukset kätevästi yhdestä paikasta.
Korjaus: Artikkelissa luki alunperin virheellisesti, että Suomen taloushistorian traaginen hetki oli vuonna 2017. Piti olla tietenkin 2007. Virhe korjattu tekstiin.
JA 2007-2009 finanssikriisillä ei ollut mitään tekemistä Suomen kilpailukyvyn kanssa? 😉
Finanssikriisi oli ennen kaikkea kysyntäshokki. Mutta kyllä se toki välillisesti alensi tuottavuuttakin. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan tuottavuuden kasvussa oli ennen finanssikriisiä suuri ero elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä muun teollisuuden välillä. Koska tuottavuuden kehitys oli hyvää viestintälaitteiden – muun muassa puhelimien – valmistuksessa, se nosti selvästi koko teollisuuden tuottavuuslukuja. Kun elektroniikka- ja sähköteollisuus on nyt pienentynyt, myös tämä vaikutus on poistunut.
Eli finanssikriisi ei sinällään vaikuttanut tuottavuuteen toimialojen sisällä, mutta kylläkin koko kansantalouden tasolla.