”Sijoittajan suurin ongelma – ja jopa pahin vihollinen – on todennäköisesti hän itse”, kertoo sijoituslegenda Benjamin Graham, taloustieteilijä ja The Intelligent Investor -kirjan kirjoittaja.
Schwab Asset Management -yhtiön päästrategi David Koenig väittää, että sijoittajat keskittyvät aivan liian usein muotiosakkeisiin tai sijoitusilmiöihin ja ottavat sijoitussalkkuunsa enemmän riskejä kuin on tarpeen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Tuloksena on, että he ovat usein liian itsevarmoja markkinoiden noustessa ja sitten paniikissa, kun markkinat laskevat”, hän toteaa.
Koenigin mukaan yksi suurimmista virheistä, joita sijoittajat tekevät markkinoiden muuttuessa myrskyisiksi, on pitää salkun lyhyen aikavälin laskua ”tappiona” eikä rahoitusmarkkinoiden luonnollisena nousu- ja laskusuhdanteena.
”Lyhytaikaiset laskut ovat vain kirjanpidollisia tappioita, ja niillä on mahdollisuus toipua, ellei sijoituksia myydä ja niistä tule toteutuneita tappioita. Sijoittajat, jotka ovat sortuneet liiallisen itseluottamuksen käyttäytymisharhaan, turvautuvat usein markkinoiden ajoitukseen markkinakorjausten aikana ja päätyvät ajoittamaan sijoituksista luopumisen ja niihin sijoittamisen väärin.”
Ajoitusvirheet syövät tuottoa
Sijoittajat voivat myös antaa pelon aiheuttaa sen, että he ovat sijoituksissaan konservatiivisia ja jäävät paitsi mahdollisesta pitkän aikavälin kasvusta.
”Esimerkiksi monet sijoittajat jäivät sivuun vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen ja jäivät paitsi osasta tai mahdollisesti jopa koko sitä seuranneesta ja yli kymmenen vuotta kestäneestä nousumarkkinasta”,Koenig toteaa.
Tällaiset ajoitusvirheet voivat olla erittäin haitallisia sijoittajan pitkän aikavälin tuotolle ja ne voivat videä sijoittajat pois taloudellisten tavoitteidensa tieltä.
Koenig kertoo, että esimerkiksi Schwab Center for Financial Researchin mukaan ajoitusvirheet aiheuttivat sen, että keskimääräinen sijoittaja alitti keskimääräisen sijoitusrahaston tuloksen yli prosentilla vuodessa.
Kurinalaisuus kunniaan
Sijoittaminen on pitkäjännitteistä ja kurinalaista puuhaa, jossa on sijoittajan tärkeää omaksua jokin systemaattinen ja perusteltu sijoitusstrategia. Lipsuminen strategiasta voi olla kohtalokasta.
Tämä lipsuminen tapahtuu tietenkin silloin, kun tunne voittaa järjen. Ahneus ja pelko voivat johtaa kohtalokkaisiin virhepäätelmiin ja vääriin sijoituspäätöksiin. Rahoituksen käyttäytymistieteessä on pystytty osoittamaan useita päätöksenteon harhoja, jotka vaikuttavat sijoittajan käyttäytymiseen.
Esimerkiksi piensijoittajat saattavat sortua niin sanottuun ”hot hands” -harhaan, eli esimerkiksi seuraamaan trendiä nousumarkkinoilla. Tähän myös Koenig viittaa. Kokenut sijoitusammattilainen ei sen sijaan anna nousutrendin sekoittaa mieltään, vaan analysoi tilannetta talouden ja osakkeiden kovien fundamenttien perusteella.
Koska emme ole robotteja, kannattaa sijoittajan löytää keinot tunteiden hallitsemiseen.
Sijoitusneuvoja Justin J. Kumar kertoo amerikkalaisen Kiplinger-sivuston artikkelissaan käytännöllisiä vinkkiä tunnetilojen hallintaan sijoittamisessa.
1. Aseta taloudelliset tavoitteet
Tämä ohje on jo lähes loppuun kaluttu itsestäänselvyys, joka kuuluu kaikkien liikkeenjohdon konsulttien vakioteeseihin. Silti sitä ei pidä sijoittamisessakaan unohtaa.
Kumarin mukaan tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel sijoittamisen aloittamisessa. Tavoitteet auttavat pitämään katseen kokonaisuudessa ja isossa kuvassa. Esimerkiksi jos sijoittajan tavoitteena on päästä eläkkeelle 20 vuoden kuluttua, hän tietää että hetkellisten tappioiden korvaaminen positiivisilla tuotoilla voi tapahtua rauhallisesti ajan kuluessa.
Hetkelliset tappiot eivät tällöin hermostuta sijoittajaa, eikä hän tee siten äkkinäisiä ja paniikinomaisia hätäratkaisuja havaitessaan tappiot.
2. Älä seuraa sijoitussalkun tuottoja liian usein
Sijoittajaa saattaa houkuttaa sijoituskohteidensa tuottojen ja markkinaa-arvojen muutosten seuraaminen jopa päivittäin – joskus useamminkin.
Tuottojen jatkuva seuraaminen ei auta sijoittajaa millään tavoin, Kumar väittää. Se aiheuttaa vain ahdistusta. Ahdistuksesta seuraa paniikki ja paniikissa tehdyt hätäiset sijoituspäätökset. Kumar suosittaa tarkistamaan sijoitussalkun muutoksia korkeintaan kuukausittain tai neljännesvuosittain ja keskittymään kokonaissuunnitelmaan.
3. Tunne tavoitteesi ja riskisi sijoituskohdetta valitessasi
Tämä ohje on hyvin yksinkertainen: kun sijoittaja tietää mitä hän on ostanut, on tunteet helpompi pitää aisoissa. Kumarin mukaan sijoittajan täytyy tehdä pohjatyö aina itse, eikä luottaa ulkopuolisiin neuvoihin.
Ei kuitenkaan riitä että sijoittaja tuntee sijoituskohteen ja sen riskit. Hänen pitää myös ymmärtää, miten sijoituskohde sopii sijoittajan omaan sijoitusstrategiaan.
Artikkeli on julkaistu alun perin kesäkuussa 2017. Artikkelia on päivitetty.
