Kuluttajahintojen vuosimuutos oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 7,6 prosenttia. Heinäkuussa inflaatio oli 7,8 prosenttia. Inflaation lasku heinäkuusta elokuulle johtui muun muassa bensiinin hinnan lievemmästä noususta.
Elokuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korvattavien ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
Inflaatio on pysynyt korkeana jo useiden kuukausien aikana ja se on laskenut kotitalouksien reaalituloja. Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan reaaliansiot laskivat 4,6 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.
Kelan laatimien laskelmien mukaan hintojen nousu nosti köyhyysastetta yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Nousu vastaa noin 62 000 kotitaloutta lisää köyhyydessä.
Köyhyysasteen nousu kohdistui erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin (5,8 prosenttiyksikön nousu). Näistä kotitalouksista on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella.
Konservatiivisesti arvioitu hintojen nousu tiputti köyhyyteen yhteensä noin 16 000 lapsiperhettä.
Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvien kotitalouksia. Nämä myös muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.
Kelan hintojen nousun laskelmat perustuvat varovaiseen arvioon kustannusten noususta maaliskuusta 2021 siten, että ruoan hinnannousuksi on oletettu 12 prosenttia, liikenteen 15 prosenttia ja asumisen kahdeksan prosenttia.
Hintojen nousu on tiputtanut köyhyyteen yli 60 000 kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä. Tutkijat laskivat: julkisuudessa esitetyt lapsilisän muutokset vaikuttaisivat vain vähän. #lapsilisä #inflaatio @KelaFpa @waapol @TapioRasanen @t_ristikari
— Kelan tutkimus ja tilastot (@Kelantutkimus) September 14, 2022
👇https://t.co/QdREIcU2Yc pic.twitter.com/0V9LdQducC
