Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna ennakoitua enemmän. Valtion lainanotto ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö (VM).
Valtio ottaa vuonna 2023 uutta velkaa arviolta 14,4 miljardia euroa.
Valtion toteutunut velanotto ylittää tänä vuonna budjetoidun velanoton. Maksuvalmiuden turvaamiseksi valtion kassavarat ovat vuoden lopussa noin neljä miljardia euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin.
VM:n mukaan velanottomäärää kasvattavat hyvinvointialueille maksettavat noin neljän miljardin euron suoritukset tammikuussa 2024, jotka ovat noin kaksi miljardia euroa suuremmat vuodentakaiseen verrattuna. Aikaisen maksupäivän vuoksi niihin on valtion kassanhallinnassa varauduttava jo tämän vuoden puolella.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että valtion välttämättömän velanoton määrä aikaistuu kuukaudella.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, että valtion todellinen velanotto poikkeaa budjetoidusta, VM kertoo.
Määrärahojen käyttö poikkeaa tyypillisesti budjetoidusta esimerkiksi useamman vuoden käytössä olevien niin sanottujen siirtomäärärahojen myötä, mikä vaikuttaa velanottotarpeeseen.
Siirtomääräraha on talousarviossa myönnetty määräraha, jonka voi talousarviovuoden päättyessä siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina siten, kun talousarviossa on päätetty. Siirtomääräraha voi talousarviolain perusteella olla 2, 3 tai 5-vuotinen. Käyttöaikaan laskentaan myös varainhoitovuosi, jona siirtomääräraha on myönnetty. Esimerkiksi kaksivuotinen siirtomääräraha on käytössä sinä varainhoitovuona, kun siitä on talousarviossa päätetty, ja sitä seuraavana varainhoitovuonna.
Yksityiskohtaista tietoa budjetoidun ja toteutuneen nettolainanoton eron syistä saadaan valtion tilinpäätöstietojen valmistuttua.
Lue myös tämä: Ekonomisti maalaa murheellisen kuvan Suomen suhdannetilanteesta – vain inflaation lasku on valopilkku
