Suomen talous on taantumassa, kertoi Suomen Pankki joulukuussa. Talouskehitys jatkuu heikkona vielä ensi vuonna, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 lopulla.
Suomen Pankin ennusteen mukaan maamme bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan.
Taantuma näkyy raadollisella ja konkreettisella tavalla konkurssitilastoissa.
Finanssikriisin aikaan vuonna 2009 Suomessa konkurssiin asetettiin hieman yli 2 200 yritystä, mikä oli ennen viime vuotta 2000-luvun ennätys. Nyt tämä ei-toivottu ennätys on lyöty, sillä siihen verrattuna tuli lähes viiden sadan konkurssin hyppäys vuonna 2023, kun konkurssiin asetettiin yhteensä 2 700 yritystä.
”Konkurssit ovat luonnollinen osa toimivaa markkinataloutta, mutta on aivan selvää, että viime vuosi oli poikkeuksellisen synkkä”, toteaa konkursseihin perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors Asiakastiedosta.
Norsin mukaan konkurssiin asetettujen yritysten yhteen laskettu liikevaihto lähentelee kahta miljardia euroa ja niissä työskenteli viimeisimpien tietojen mukaan yhteensä runsaat 8 000 henkilöä.
”Näillä muutoksilla on jo kansantaloudellista merkitystä, kun vastaavasti tilalle ei ole tullut suurta määrää kasvuyrityksiä tai suuria työllistäjiä, jotka pystyisivät paikkaamaan esimerkiksi menetettyjä verotuloja.”
Rakennusalalla suurimmat konkurssit
Viime vuodelle leimallista oli, että pienyritysvaltaisessa Suomessa konkurssiin kaatui nyt isojakin yrityksiä. Asiakastiedon tietokannan mukaan konkurssiin asetettiin 299 yritystä, joiden viimeinen raportoitu liikevaihto oli vähintään miljoona euroa.
Vuonna 2022 näin suuria konkursseja nähtiin vain 190.
”Suurimpien konkurssien kärkipää muodostuu pitkälti rakennusalan yrityksistä. Niillä on selvästi ollut vaikeuksia sopeuttaa toimintaansa vastaamaan kasvaneita kustannuksia ja samalla hiipuvaa kysyntää. Muilla toimialoilla yli kymmenen miljoonan euron yritystenkin konkurssit ovat erittäin harvinaisia”, Nors kertoo.
Myös yritysten maksuhäiriöt kasvussa
Konkurssien lisäksi muutkin yritysten maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät selvästi viime vuonna. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi tietokantaansa noin 224 000 maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriöisiä yrityksiä on nyt yhteensä 44 300 eli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Norsin mukaan yritykset sinnittelevät liian pitkään, eivätkä hakeudu ajoissa saneeraukseen.
”Uskon, että tiiviimpi vuoropuhelu luotonantajien ja velkojien kanssa auttaisi ratkomaan velallisyrityksen ongelmia paremmin. Toivottavasti viime vuosi opetti kaikki yritykset myös seuraamaan riittävän tarkasti asiakkaidensa ja toimitusketjunsa muiden yritysten tilannetta, etteivät niiden maksuvaikeudet tule yllätyksenä ja vaaranna omaa tulevaisuutta”, hän pohtii.
Uusi vasemmistohalllituksemme Ps ja Kok ei ole kyennyt tai halunnut tehdä uudistuksia mm konkurssilainsäädäntöön, alv rajan nostoon, pankkien vapautus kilpailulle…jne