Facebookin emoyhtiö Meta julkisti kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa keskiviikkona pörssin sulkeutumisen jälkeen. Myynti ylitti hienokseltaan ja tuloslaskelman alin rivi selvästi analyytikoiden odotukset.
Kolmannella vuosineljänneksellä Meta raportoi 6,0 dollarin osakekohtaisen tuloksen ja 40,5 miljardin dollarin liikevaihdon. Analyytikoiden konsensusodotus oli alle 5,3 dollarin osakohtainen tulos ja hieman yli 40 miljardin dollarin liikevaihto
Viime vuonna vertailukaudella yhtiö saavutti 4,5 dollarin osakekohtaisen tuloksen ja 34 miljardin dollarin liikevaihdon. Metan myynnin ja tuloksen kasvu ovat siis edelleen vahvoja.
Yhtiö ennustaa neljännen vuosineljänneksen liikevaihdoksi 45–48 miljardia dollaria. Analyytikot ovat odottaneet 46 miljardin liikevaihtoa.
Metan myynti riippuu ennen kaikkea mainostuloista, jotka nousivat 39,8 miljardiin dollariin. Sen sijaan Metan Reality Labs -yksikön, johon kuuluu Quest-lisätyn todellisuuden kuulokkeiden myynti, liikevaihto oli vain 270 miljoonaa dollaria. Analyytikot olivat ennustaneet yksikön tuottavan 312 miljoonaa dollaria. Yksikkö kirjasi myös 4,4 miljardin dollarin tappion.
Sijoittajat eivätpositiivisesta tulosyllätyksestä innostuneet, vaan jälkipörssissä osake pakitti 3,1 prosenttia. Syynä saattaa olla se, että teknojätti kertoi myös odottavansa aiempaa suurempia investointeja ensi vuodelle.
”Odotamme koko vuoden 2024 pääomakulujen olevan 38–40 miljardin dollarin välillä, mikä on päivitetty aikaisemmasta arviostamme 37–40 miljardiin dollariin,” sanoi Metan talousjohtaja Susan Li yhtiön tiedotteessa.
Meta odottaa edelleen pääomakulujen merkittävää kasvua vuonna 2025. Lisäksi infrastruktuurikustannusten kasvu kiihtyy merkittävästi ensi vuonna, Li lisäsi.
”Metan täytyy osoittaa pystyvänsä kattamaan tekoälykustannuksensa niiden kasvaessa ensi vuonna, ja mahdollinen heikkous sen ydintoiminnassa mainosliiketoiminnassa voisi hermostuttaa sijoittajia, jotka edelleen odottavat tuottoa Metan suuremmista tekoälypanostuksista,” toteaa uutistoimisto Reutersille Emarketerin pääanalyytikko Jasmine Enberg.
Kuten muut teknologiajätit, Meta on investoinut voimakkaasti datakeskuksiin hyötyäkseen generatiivisen tekoälyn noususta. Toisin kuin pilvipalveluntarjoajat, Meta ei kuitenkaan odota saavansa heti tuottoa näistä investoinneista, minkä vuoksi yhtiön tekoälypanostukset ovat sijoittajien silmissä tarkemmassa syynissä.
Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi analyytikkopuhelussa, että lisääntyvät infrastruktuurimenot ei ehkä ole se, mitä sijoittajat haluavat kuulla lyhyellä aikavälillä. Yhtiö jatkaa näitä investointejaan siitä huolimatta.
”Uskon vain, että tässä on todella suuria mahdollisuuksia,” hän vakuutteli.
Metan tekoälystrategiaan kuuluu Llama-mallien sarjan tuominen kuluttaja- ja mainostajatuotteisiin. Llama on yhtiön kehittämä avoimen lähdekoodin suurten kielimallien perhe. Llama-malleja voidaan käyttää monenlaisiin luonnollisen kielen käsittelyn tehtäviin, kuten tekstin tuottamiseen ja keskusteluun.
Yhtiö kehittää myös omaa hakutoimintoa Meta AI -palvelulleen, jonka avulla käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä ja saada vastauksia ajankohtaisista tapahtumista. Tavoitteena on varmistaa, ettei Meta tarvitse enää Googlen tai Microsoftin hakukoneita tiettyihin käyttäjäkyselyihin vastaamiseen.
Zuckerbergin mukaan Metan generatiivinen tekoäly-chatbot-avustaja Meta AI, joka voi luoda kuvia ja vastata kysymyksiin, on nyt saavuttanut yli 500 miljoonaa kuukausittaista aktiivista käyttäjää. Tämä on huomattava kasvu verrattuna syyskuussa raportoituun 400 miljoonaan käyttäjään.
Meta kohtaa muitakin haasteita kasvavien menojen lisäksi. Sitä syytetään kilpailurikkomuksesta, jonka mukaan yhtiö toimii laittomana monopolin. Lisäksi käynnissä on oikeusjuttuja, joissa Metan syytetään olevan haitallinen teini-ikäisten mielenterveydelle.
