GRK julkisti torstaiaamuna toisen vuosineljänneksen tulosraporttinsa. Yhtiön kasvun on vahvaa, sillä liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 27,2 prosenttia vertailukaudesta lähes 232 miljoonaan euroon. Liikevaihto kehittyi myönteisesti kaikissa maayhtiöissä. Liikevaihtoon vaikuttivat positiivisesti liiketoiminnan kasvaneet volyymit.
Yhtiön kannattavuus parani huhti-kesäkuussa vieläkin selvemmin. GRK:n oikaistu liikevoitto kasvoi 16,5 miljoonaan euroon vertailukauden 4,7 miljoonasta eurosta.
GRK:ta seuraava analyysitalo Inderes odotti huomattavasti maltillisempia liikevaihto- ja tuloslukuja. Inderes ennusti liikevaihdoksi 184 miljoonaa euroa ja oikaistuksi liikevoitoksi 9,9 miljoonaa euroa.
Kannattavuuteen vaikuttivat liikevaihdon kasvaminen sekä kautta linjan onnistuneet projektivalinnat, projektijohtaminen, onnistunut tarjouslaskenta ja suunnittelu.
GRK:n tilauskanta on kuitenkin hieman laskenut. Se oli kesäkuun lopussa 789 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 866 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan kaikki viimeaikaiset uudet projektit eivät vielä näy tilauskannassa, sillä useat GRK:n voittamat rata- ja raitiotiehankkeet ovat tällä hetkellä kehitysvaiheessa.
Suomen maayhtiön tilauskantaan GRK sai huhti-kesäkuussa useita uusia projekteja. GRK allekirjoitti toukokuussa merkittävän kehitysvaiheen sopimuksen Rail Baltican -pääratayhteydestä. Kyseessä on allianssihanke, jonka arvo GRK:lle on alustavasti noin 158–216 miljoonaa euroa. Rail Baltican päärata -projekti on tällä hetkellä GRK:n tilauskannassa vain kehitysvaiheen osalta.
GRK:n toimitusjohtaja Juha Toimela kertoo, että yhtiön projektit ovat ensimmäisellä vuosipuoliskolla edenneet ennakoitua nopeammin ja niiden kannattavuus on kehittynyt positiivisesti, kun toisaalta vertailukaudella kannattavuutta laskivat joidenkin projektien kateheikennykset.
”Infrarakentamisen markkina kokonaisuutena kasvaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa tänä vuonna. Suomessa aktiviteetti on ollut poikkeuksellisen vilkasta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja olemme saaneet paljon tarjouspyyntöjä. Väylävirastolta on tulossa useita isoja väylähankkeita tarjottavaksi loppuvuoden aikana”, Toimela kertoo.
Toimelan mukaan Ruotsissa suurempien hankkeiden tarjouspyynnöt ovat siirtyneet vuoden toiselle puolikkaalle. Virossa markkina on puolestaan siirtymässä uuteen vaiheeseen, kun Rail Baltican merkittävimmät maarakennusurakat on kilpailutettu, ja valtio on tauon jälkeen käynnistämässä valtatierakennushankkeita.
Kilpailu on kuitenkin kaikilla markkinoilla kireää. Tästä huolimatta GRK on onnistunut voittamaan hyvin lisää projekteja tavoitteiden mukaisella katetasolla, Toimela kertoo.
Toimitusjohtaja ei ole huolissaan laskeneesta tilauskannasta.
”Vaikka tilauskantamme on jonkin verran laskenut, vahvan kysynnän lisäksi positiivista näkymää tukevat voitetut ja kehitysvaiheessa olevat isot allianssiprojektit, jotka kirjautuvat tilauskantaan hankkeen siirtyessä kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Saimme katsauskauden aikana merkittävän uuden sopimuksen Virosta, jossa Rail Baltica -allianssiurakan kehitysvaihe on käynnistynyt.”
Yhtiöllä on Toimelan mukaan voitettuja tai kehityssopimuksin sidottuja, vielä tilauskantaan kirjaamattomia hankkeita noin 410–470 miljoonan euron arvosta.
GRK:n tulevaisuuden kasvua tukevat katsauskauden jälkeen tehdyt kiertotalouden ja sähkörakentamisen yritysostot ja avainhenkilöiden rekrytoinnit sähköverkkorakentamiseen.
GRK päivitti vuoden 2025 näkymiään kesäkuussa. Vahvasta alkuvuodesta huolimatta yhtiö on koko vuotta koskevissa arvioissaan varovainen. GRK odottaa liikevaihdon yltävän 730–800 miljoonaan euroon ja oikaistun liikevoiton 45-55 miljoonaan euroon. Viime vuonna liikevaihto oli 729 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto 45,6 miljoonaa euroa.
Kun saat valtion yhtiön tai eläkeyhtiön osakkaaksi, alkaa urakoita kummasti sataa valtiolta ja kunnilta kuin taivaasta.