Eurostatin keskiviikkona julkaisemat ennakkotiedot osoittavat, että 20 valtion valuuttaunionin bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia. Tämä merkitsi selvää hidastumista alkuvuoden 0,6 prosentin kasvuvauhtiin verrattuna. Vuositasolla kasvu hidastui 1,4 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 1,5 prosentista.
Euroalue kuitenkin vältti talouden supistumisen, mikä on myönteistä tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka kasvattaa epävarmuutta. Talouden osoittama kestävyys voi viitata kasvun vahvistumiseen tulevina kuukausina – huolimatta uusista Yhdysvaltojen vientiin kohdistuvista tulleista.
Kasvun hidastuminen verrattuna alkuvuoteen johtui osittain etupainotteisista varautumisista: yhdysvaltalaiset yritykset täydensivät varastojaan ennen presidentti Trumpin huhtikuussa ilmoittamia tullikorotuksia. Tätä seurasi käänteinen vaikutus. Ilmiö näkyi erityisesti Irlannissa, jossa toimii useita suuria yhdysvaltalaisia lääkeyhtiöitä – maan BKT supistui toisella neljänneksellä.
Euroalueen taloudessa on positiivisia ajureita
Yleisesti euroalueen taloudessa on varovaisen myönteinen vire. Reaalipalkat ovat nousseet inflaation hidastuessa, mikä tukee kulutuskysyntää. Työttömyys on edelleen historiallisen matalalla tasolla.
Lisäksi tietyt palvelualat – jotka eivät kuulu tullien piiriin – kukoistavat, erityisesti turismi: eurooppalaisiin maihin saapuneiden ulkomaisten turistien määrä ylitti jo viime vuonna pandemiaa edeltäneen tason ja nousi lähes 750 miljoonaan. Eurooppalaiset yritykset suhtautuivatkin heinäkuussa vähemmän pessimistisesti tulevaisuuteen, kun epävarmuus kauppasuhteista hieman hälveni, käy ilmi Euroopan komission kyselystä.
”Merkkejä yksityisen kulutuksen elpymisestä euroalueella on yhä enemmän”, kirjoittivat Commerzbankin ekonomistit asiakasmuistiossaan. He arvioivat, että valuutta-alueen vuosikasvu voi tänä vuonna hieman ylittää Euroopan keskuspankin kesäkuussa ennustaman 0,9 prosentin, mikä edelleen vähentäisi uuden koronlaskun todennäköisyyttä.
Aiemmin keskiviikkona Saksan tilastovirasto Destatis julkaisi alustavat tiedot, joiden mukaan Euroopan unionin suurimman talouden, Saksan, tuotanto supistui hieman – 0,1 prosenttia vuoden 2025 toisella neljänneksellä verrattuna edeltävään kolmen kuukauden jaksoon.
Luku, joka on korjattu hintojen, kalenterivaikutusten ja kausivaihteluiden osalta, vastasi Reutersin kyselyyn vastanneiden analyytikkojen odotuksia ja merkitsi selvää hidastumista verrattuna tarkistettuun 0,3 prosentin kasvuun ensimmäisellä neljänneksellä.
Destatisin mukaan investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä rakennustoimintaan vähenivät toisella neljänneksellä, kun taas yksityinen ja julkinen kulutus kasvoivat.
”On erittäin epätodennäköistä, että vienti nousisi jälleen Saksan talouden merkittäväksi kasvumoottoriksi – joten toiveet kohdistuvat nyt finanssielvytykseen, yritysinvestointeihin ja innovaatioihin,” kirjoitti ING-pankin ekonomisti Carsten Brzeski.
Myös Italia – joka on alttiimpi tullivaikutuksille kuin jotkut muut euroalueen maat – koki vastaavan 0,1 prosentin supistumisen, kertoi maan tilastovirasto.
Sen sijaan Ranskassa talous kasvoi toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia, mikä oli nopeampaa kuin alkuvuoden 0,1 prosentin kasvu ja ylitti ekonomistien odotukset vakaasta kehityksestä.
Espanjan talous ylitti sekin odotukset toisella neljänneksellä, kasvaen 0,7 prosenttia – vaikka merkit viittaavat siihen, että viimeaikainen turismibuumi on alkanut menettää vauhtiaan.
Yhdysvallat ja EU solmivat kauppasopimuksen
Euroalueen toisen vuosineljänneksen talouskehitystä varjosti Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasodan uhka. Osapuolet ilmoittivat viikonloppuna kauppasopimuksesta. Sen mukaan useimmille EU:n Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille asetetaan 15 prosentin tullit.
Kauppasopimus vähensi investointi- ja työllistämispäätöksiä jarruttanutta epävarmuutta – mutta samalla se heikentää eurooppalaisten valmistajien pääsyä Yhdysvaltain markkinoille.
”Tämä sopimus lähettää katastrofaalisen signaalin molemmille puolille Atlanttia”, sanoi Wolfgang Niedermark, Saksan teollisuusliitto BDI:stä.
”Jo 15 prosentin tullitasolla on valtavan kielteinen vaikutus Saksan vientivetoiseen teollisuuteen”, hän totesi.
Ranskalaispankki BNP Paribasin pääekonomisti Isabelle Mateos y Lago arvioi, että vaikka kauppasopimus on epäilemättä edelleen negatiivinen shokki verrattuna vuoden alussa vallinneeseen tullitasoon (sillä todellinen tullitaso on noin kymmenkertaistunut), vienti Yhdysvaltoihin muodostaa alle kolme prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta – joten vaikutus on hallittavissa.
Lagon mukaan tärkeää on, että 15 prosentin yläraja toimialakohtaisille tullimaksuille suojaa niitä harvoja talouksia, joihin tietyt ”section 232” -tullit – jotka olisivat olleet huomattavasti korkeammat – olisivat vaikuttaneet erityisen haitallisesti. Lisäksi sopimus on vauhdittanut EU:n pyrkimyksiä neuvotella kauppasopimuksia uusien kumppaneiden kanssa, mikä hyödyttää EU:n taloutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Vaikka kyseessä ei olekaan perinteinen kaupan esteitä purkava neuvottelu, EU onnistui silti neuvottelemaan ”nolla vastaan nolla” -tullialennuksia merkittävälle joukolle toimialoja (esimerkiksi lentokoneet ja niiden osat, jotka ovat Yhdysvaltojen ja EU:n eniten vaihdettujen hyödykkeiden joukossa). Yksikään aiemmin solmittu kauppasopimus ei sisällä vastaavia määräyksiä tässä mittakaavassa.
