Piensijoittajat joutuvat jo pitämään hatustaan kiinni analyytikoiden vauhdikkaissa ennusteissa, joista yhtenä esimerkkinä voi nostaa Kauppalehden (2.7.2025) prosenttien juoksutuksen pörssiyhtiöiden tuloksista. Kauppalehti julkisti silloin toisen vuosineljänneksen analyytikoiden ennusteet Helsingin pörssin päälistan yhtiöille.
Ennuste lanseerasi 6,1 miljardia euroa yhteenlasketuksi liikevoitoksi eli vain noin prosentin verran miinusta verrattuna vuoden 2024 toiseen neljännekseen.
”Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä liikevoitto jäi vain 5,6 miljardin euron tasolle. Miinusta kertyi 500 miljoonaa euroa”, Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.
Angervuo itse ennakoi heinäkuussa noin viisi prosenttia pörssiyhtiöiden yhteenlasketun liikevoiton hävikiksi toiselta vuosineljännekseltä.
Huitaisevatko sitten analyytikot ennusteitaan hatustaan? Angervuo ei sen koommin kommentoi, mutta kehottaa piensijoittajaa perehtymään jatkossa myös talouden tunnuslukuihin, eli esimerkiksi nyt Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä ylittää jo finanssikriisin 2008–2009 lukemat.
Entä romahtavatko pörssikurssit? Angervuo muistuttaa, että teknojätit kuten Nvidia vastaavat noin kolmannesta New Yorkin pörssin arvosta. Jos esimerkiksi Nvidian loiste lakastuu verrattuna analyytikoiden ennusteisiin, niin Wall Street ajautuu jopa jyrkkään pudotukseen, mikä kaappaa mukaansa Euroopan ja Helsingin.
”Pörssit ovat heiluriliikkeessä ja samoin analyytikoiden ennusteissa on paljolti tullut toiveiden tynnyreitä”, Angervuo lisää.
Kato jopa pari miljardia euroa
Analyytikot voivat ampua toiveikkailla plusmerkkisillä ennusteillaan ohi eli yläkanttiin Helsingin pörssin yhtiöissä myös kuluvan vuoden osalta.
Piensijoittajalle voi Angervuon ennusteita avata pörssiyhtiöiden osavuosien numeerisilla vertailuilla.
Yhdeksi käänteeksi kohti ”katovuotta” voi nostaa kuilun, jossa vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto on jäänyt noin 1,3 miljardia euroa jälkeen viime vuoden tammi-kesäkuusta. Liikevoittosummaksi kertyi 10,9 miljardia euroa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Pörssin päälistan yhtiöiden liikevoitto laski siten paljon eli 11 prosenttia verrattuna vuoden 2024 ensimmäiseen puoliskoon.
Lisäksi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla pörssiyhtiöt tekivät yhteenlaskettua liikevoittoa lähes 13 miljardia euroa.
”Nyt kuluvalla toisella vuosipuoliskolla eivät yhtiöt pysty kuromaan kiinni 1,3 miljardin ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeenjäänyttä tulossummaa”, Angervuo jatkaa.
Pörssiyhtiöiden yhteenlasketun tuloksen heikennys osunee noin 0,8 ja kahden miljardin euron haarukkaan koko vuodelta. Eli vuonna 2025 pörssiyhtiöiden tulossumma laskee jo kolmantena perättäisenä vuonna.”
Kun vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä on kulunut jo kaksikolmasosaa, voi Angervuon ennusteen mukaan osoittautua mahdottomaksi nousta viime vuoden parhaimman neljänneksen eli 6,5 miljardin liikevoittosummaan.
”Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä heikko tuloskehitys jatkuu perusmetallin ja metsäteollisuuden yhtiöillä. Nesteen ja Nokian tuloskehitys on tuskin merkittävästi kohentunut alkuvuoden jälkeen. Lisäksi Fortumin tuloslasku on jatkunut myös kolmannella neljänneksellä”, Angervuo valottaa luvuilla ennusteitaan.
Kurssit alas kolme vuotta peräkkäin
Angervuo palaa toviksi historiaan ja kertoo, että pörssin päälistan yhtiöiden kolmen perättäisen vuoden tulospudotus kävi viimeksi toteen vuosina 2018–2020. Nettotulossumma heikkeni silloin vuoden 2017 noin 16,3 miljardista eurosta kolmen vuoden ajan aina koronavuoden 2020 12,8 miljardin euron tasolle.
”Nollakorot ja rahan pumppaus markkinoille sekä erittäin kova fiskaalinen elvytys nostivat pörssiyhtiöiden nettotulossumman kaikkien aikojen ennätykseen noin 23 miljardiin euroon vuonna 2022.”
Korkojen nousu ja vaisu tahti tuloksissa on syönyt kolmen vuoden aikana eli 2023–2025 nettotulossummasta lähes kolmanneksen pois.
”Ei siis ole ihme, että osakekurssit laskivat kolmena perättäisenä vuonna, 2022–2024, vaikkakin pohja tuli vastaan marraskuussa 2023,” pörssikonkari toteaa.
Osa pörssiyhtiöistä, kuten konepajat, ovat trimmanneet yhtiöistään osinkokoneita. Angervuo arvioi, että konepajat pitivät kyllä kutinsa osingoissa, mutta metsän ja perusmetallin yhtiöt saattavat joutua tinkimään osinkoeuroistaan.
Pörssikonkari viittaa ennusteissaan tuloksen pudotukseen kuluvalta vuodelta ja laskee, että yhteenlaskettu osinkopotti voi kutistua jopa miljardilla eurolla runsaaseen 12 miljardiin euroon.
Fortumin tulos heikkenee merkittävästi kuluvalta vuodelta, mikä voi leikata jopa satoja miljoonia euroja osingoista. Yhtiö jakoi 1,2 miljardia euroa osinkoja viime vuodelta.
Fortum ja Neste osingoissa alas
Angervuo laskee, että Fortum maksoi viime vuonna osinkoina noin 100 miljoonaa euroa yli nettotuloksen, mitä tuskin toteutuu ensi keväänä.
”Suuria osinkoja ei kannata odottaa myöskään Nesteeltä. Yhtiön viime vuoden 153 miljoonan osinkopotti tuskin moninkertaistuu kuluvalta vuodelta”, Angervuo lisää.
Velkainen valtio saattaa siten joutua vastaanottamaan laihoja osinkoja luottoyhtiöiltään. Sijoittajan kannattaa Angervuon mukaan varautua osinkohaaveissaan yllätyksiin erityisesti yhtiöissä, joiden kannattavuus on heikentynyt useiden vuosien aikana.
Angervuon mukaan Nordean ja Sammon suurina tuloksen tekijöinä ja osingonmaksajina ratkaisevat pitkälle, nouseeko pörssiyhtiöiden osinkosumma vuodelta 2025. Molemmat yhtiöt vastasivat noin kolmannesta pörssiyhtiöiden viime vuoden yhteenlasketuista osingoista.
Pörssiyhtiöiden yhteenlasketut osingot kirivät kaikkien aikojen ennätykseen eli lähes runsaaseen 14 miljardiin euroon vuodelta 2022. Osinkosumma ja nettotulossumma laskivat sitten vuosina 2023–2024.
Piensijoittaja voi kirjata plussaksi osakekurssien noin 15 prosentin nousun vuoden alusta, mikä ennakoi valoisampia tulosnäkymiä.
Tosi analyyttinen kirjoitus. Kirjoittaja on paneutunut asiaan ja tehnyt taustatyötä. Angervuo osaa asiansa.