Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi huhti-kesäkuussa hieman edellistä neljänneksestä. Vuoden toisella neljänneksellä säästämisaste oli 7,3 prosenttia.
Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.
Yleensä säästämisaste nousee, kun kotitalouksien kokema epävarmuus kasvaa. Työttömyyden nousun myötä on mahdollista, että epävarmuus on kasvanut ja se on kannustanut kuluttajia karsimaan menojaan.
”Näin korkeat säästämisasteet ovat silti liittyneet vakavampiin kriiseihin”, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen viestipalvelu X:ssä.
Säästämisaste laski koronan jälkeen, mutta lähti uudelleen nousuun korkojen nousun ja seuranneen taantuman myötä, Heiskanen toteaa.
2000-luvulla vain koronavuonna 2020 säästämisaste on ollut nykyistä korkeampi. Tuolloin säästämisaste nousi yksinkertaisesti siksi, että erityisesti useiden palveluiden kuluttaminen oli koronarajoitusten vuoksi vaikeaa.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin muistuttaa X:ssä, että edes finanssikriisissä ei nähty näin korkeita lukuja.
”Suomalaiset ovat todella varovaisia”, hän toteaa.
No nyt tuli korkea #säästämisaste. Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste oli 7,3 % toisella vuosineljänneksellä. Edes #finanssikriisi'ssä ei nähty näin korkeita lukuja. Suomalaiset ovat todella varovaisia. pic.twitter.com/ijkGGxfZtY
— Lasse Corin (@lassecorin) September 18, 2025
Kun vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, ja kulutusmenot pienenivät aavistuksen edellisen neljänneksen tasosta, niin säästämisaste kasvoi.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi käytännössä edellisen neljänneksen tasolla, ollen 8,7 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon.
Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo kasvoi aavistuksen.
Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet.
Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat noin 0,7 miljardilla eurolla ja yrittäjätulot noin 0,5 miljardilla eurolla vuoden takaiseen verrattuna. Saadut omaisuustulot sen sijaan olivat noin 0,7 miljardia euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,3 miljardilla eurolla vuoden takaisiin lukuihin verrattuna.
Menopuolella maksetut verot pienenivät noin 0,4 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat noin 0,5 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Korkomenojen kasvu näyttäisi selvästi hidastuneen.
