Euroopan keskuspankin EKP:n neuvostonjäsen Boris Vujcic varoittaa, että Iranin sota vie taloutta kohti stagflaatiota — tilannetta, jossa inflaatio kiihtyy ja kasvu samaan aikaan hiipuu. ”Emme näe stagflaatiota, mutta riski liikkuu sen suuntaan”, Vujcic sanoi haastattelussa Zagrebissa.
Vujcicin mukaan EKP:n on oltava erittäin ketterä ja valpas pitääkseen hinnat kurissa. Kroatian keskuspankin pääjohtaja nousee EKP:n varapuheenjohtajaksi kesäkuussa.
Vielä muutama viikko sitten markkinat odottivat EKP:ltä lisää koronlaskuja. Nyt odotukset ovat romahtaneet. Tukkuenergian hintojen raju nousu on pakottanut keskuspankkiirit arvioimaan tilanteen uudelleen, ja koronnostoista on tullut todennäköinen vaihtoehto. EKP:n koronnoston todennäköisyys tänä vuonna on jo noin 82 prosenttia Polymarketin mukaan.
EKP:n tuoreet ennusteet ennakoivat euroalueen inflaation nousevan tänä vuonna 2,6 prosenttiin — selvästi enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Pahimmassa skenaariossa, jossa öljyn ja kaasun toimitushäiriöt pitkittyvät, inflaatio voisi kivuta jopa 6,3 prosenttiin.
”Odottamisen optioarvo on tällä hetkellä korkea”, Vujcic myönsi, ”mutta olemme jo siirtymässä perusskenaariosta kohti pahimpia skenaarioita.”
Koronnostot pöydällä huhtikuun korkokokouksessa
Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel ja muut EKP:n päättäjät ovat jo vihjanneet, että huhtikuun kokouksessa on harkittava koronnostoja. Vujcic pitää vaihtoehdot avoimena, mutta arvioi, että selkeys tilanteen kehityksestä saadaan pian.
”Huhtikuuhun on tämän päivän maailmassa pitkä aika. Uutta dataa ja uutisia tulee paljon, ja tällaisessa tilanteessa kaikki on auki”, hän sanoi.
Vujcicin mukaan EKP:llä on kaksi vaihtoehtoa, jos koronnostot osoittautuvat välttämättömiksi. Joko aloitetaan aikaisin pienillä nostoilla ja edetään tilanteen mukaan, tai odotetaan hieman kauemmin ja nostetaan kerralla enemmän. Itse hän kallistuu ensimmäisen vaihtoehdon puoleen.
”On parempi aloittaa pienemmällä liikkeellä ja seurata, mitä tapahtuu.”
Markkinat ennakoivat merkittäviä koronnostoja — 12 kuukauden euribor on kivunnut jo lähes 2,93 prosenttiin EKP:n talletuskoron ollessa kaksi prosenttia.
Ekonomistit ovat yhä laajemmin sitä mieltä, että kiristys on väistämätön, ja ensimmäistä nostoa odotetaan huhtikuussa tai kesäkuussa.
”En usko, että yksi tai kaksi koronnostoa tekisi taloudelle suurta vahinkoa”, Vujcic sanoi. ”Mutta on kysyttävä, ovatko ne ylipäätään tarpeen.”
Kasvu hidastuu, hinnat nousevat
Tuoreet suhdanneluvut vahvistavat huolet. S&P Globalin kokoama euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi PMI laski maaliskuussa 50,5 pisteeseen helmikuun 51,9:stä — heikoimmalle tasolleen sitten viime toukokuun. Lukema pysyi juuri ja juuri kasvua merkitsevän 50 pisteen rajan yläpuolella, mutta alitti analyytikkojen 51 pisteen ennusteen. Saksa, euroalueen suurin talous, kirjasi yhdistetyn indeksinsä laskevan ennakoitua enemmän, vaikka pysyikin 50 pisteen rajan yläpuolella. Ranskan lukema sitä vastoin oli jo kolmantena peräkkäisenä kuukautena tuon rajan alapuolella.
S&P Global Market Intelligencen pääekonomisti Chris Williamson ei kierrellyt sanoissaan. ”Euroalueen PMI soittaa stagflaatiohälytystä, kun Lähi-idän sota ajaa hintoja jyrkästi ylös ja vaimentaa samalla kasvua. Yritysten kustannukset nousevat nopeimmin yli kolmeen vuoteen energiahintojen nousun ja toimitusketjujen tyrehtymisen seurauksena.”
Erityisen huolestuttavaa on tulevaisuudennäkymien heikkeneminen. PMI paljasti suurimman laskun tulevaa tuotantoa koskevissa odotuksissa sitten Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen neljä vuotta sitten.
”Näkymät riippuvat sodan kestosta ja sen mahdollisista pysyvistä vaikutuksista energiaan ja toimitusketjuihin, mutta PMI-data korostaa, että EKP ei enää ole mukavassa asemassa kasvun ja inflaation suhteen”, Williamson sanoi.
Myös Yhdysvalloissa suhdannekuva on synkentynyt. S&P Globalin yhdistetty PMI laski maaliskuussa 51,4 pisteeseen — 11 kuukauden matalimmalle tasolle — ja maan yksityinen sektori kirjasi ensimmäisen työllisyyden laskun yli vuoteen.
Vuoden 2022 virheitä ei haluta toistaa
Vujcic korostaa, että nykytilanne eroaa vuodesta 2022, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoi euroalueen inflaation ennätyksellisiin 10,6 prosenttiin. Toisen kierroksen vaikutusten, kuten palkkainflaation, riski on hänen mukaansa pienempi nyt. Silti EKP on valppaana.
”Olemme ottaneet opiksemme vuodesta 2022. Vuoden 2025 päivitetyssä rahapolitiikkastrategiassamme todetaan selvästi, että tällaiset tarjontashokit edellyttävät rahapolitiikan reagointia, jos ne eivät ole lyhytaikaisia.”
EKP:n mandaatti on Vujcicin mukaan yksiselitteinen, vaikka tilanne asettaisi päättäjät puun ja kuoren väliin. Hitaampi kasvu painaa tavallisesti hintoja alaspäin, mutta energiainflaatio toimii juuri päinvastoin.
”Mandaattimme on hyvin selkeä — se on hintavakauden yksittäinen mandaatti. Meidän on pidettävä inflaatio kahdessa prosentissa.”
Vujcic uskoo, että selkeys tilanteen kehittymisestä saadaan lähiviikkoina. Hormuzinsalmen avautuminen ja konfliktin rauhoittuminen olisivat hänen mukaansa erinomaisia uutisia, jotka laskisivat selvästi inflaatiopaineita ja sitä kautta koronnostojen todennäköisyyttä.
