Järjestäytynyt rikollisuus perustaa Suomessakin yrityksiä rikosten peittämiseen, rahanpesuun ja lakisääteisten velvoitteiden kiertämiseen, kertoo Verohallinto tiedotteessaan.
Vuosittaisten verotulojen menetyksen arvioidaan nousevan jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Luku kuvaa vain tunnistettua osaa ilmiöstä – piilorikollisuuden luonteeseen kuuluu, että kokonaiskuva on lähes aina todellisuutta pienempi.
Suojelupoliisi kertoi muutama viikko sitten kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt viime vuosina soluttautumaan yhä voimakkaammin yhteiskunnan rakenteisiin.
Verohallinnon havainnot tukevat tätä käsitystä, toteaa harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.
”Rikolliset tarvitsevat rahaa rahoittaakseen rikollista toimintaansa. Rahan liike paljastaakin rikollisuuden usein jo ennen kuin itse rikollinen toiminta tulee ilmi”, Valsi sanoi seminaaripuheenvuorossaan.
Verohallinnon selvitys vuodelta 2024 antaa mittasuhteet: vuonna 2022 Suomessa toimi yli 2 400 yritystä, joilla on tunnistettu kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Näistä vajaat 300 luokiteltiin vakavimmiksi. Valtaosa, yli kaksi kolmasosaa, oli osakeyhtiöitä.
Rikollisten intressit eivät rajoitu pelkkään rahanpesuun. Peiteyritykset mahdollistavat myös sosiaaliturvan väärinkäytön: tekaistujen työsopimusten ja palkkatodistusten avulla kierrätetään työttömyys- ja vanhempainetuuksia. Samaan aikaan todellisille työntekijöille voidaan maksaa pimeitä palkkoja.
Pitkään toimineita yrityksiä kaapataan toiminnan lavasteiksi
Valsin mukaan Suomeen on jo rantautunut elokuvistakin tuttu toimintatapa, jossa näennäisesti laillisesti toimivat yritykset toimivat todellisuudessa erilaisten rikosten peittona.
Kyse ei ole pelkästään bulvaaniyhtiöistä tai perustetuista kuoriyrityksistä. Rikolliset kaappaavat myös pitkään toimineita, maineen vakiinnuttaneita yrityksiä rikollisen toiminnan lavasteeksi.
Yksi keskeinen soluttautumiskanava kulkee taloudellisten vaikeuksien kautta. Järjestäytyneet rikollisryhmät tarjoavat ahtaalle joutuneille yrityksille korkean koron lainoja.
Kun omistaja on kerran ottanut rahan, yhteistyön lopettaminen ei käy yksipuolisella ilmoituksella. Jos omistaja epäröi tai yrittää irrottautua, rikollisryhmä voi turvautua painostukseen.
Yritykset kiinnostavat rikollisia useista syistä.
Käteisvaltaiset toimialat, matalan teknologian työvoimavaltaiset alat kuten rakentaminen sekä kuljetusala ovat tutkimusten mukaan erityisen houkuttelevia kohteita. Ominaista on heikko tai kehittyvä sääntely ja valvonnan aukot.
Euroopan unionissa yli 80 prosenttia rikollisverkostoista käyttää laillisia liiketoimintarakenteita toimintansa tukena. Suomi ei siis ole poikkeus.
Talousrikollisuus käyttää hyväksi heikommassa asemassa olevia
Järjestäytyneen rikollisuuden talousrikokset eivät ole ongelma vain verotulojen menetyksen näkökulmasta, vaan usein järjestelyissä käytetään hyväksi heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
”Meillä on esimerkkejä tapauksista, joissa rikollisjärjestöt ovat tuoneet maahan esimerkiksi päihderiippuvaisia tai muutoin syrjäytyneitä henkilöitä ja käyttäneet näiden identiteettejä erilaisissa petoksissa esimerkiksi antamalla perusteettomia tietoja eri tahoille. Myös nuoria käytetään hyväksi vastaavalla tavalla”, Valsi kuvaili.
Avoimen yhteiskunnan rakenteiden ja luottamuksen väärinkäyttö onkin koko ajan yleistyvä järjestäytyneen rikollisuuden muoto erityisesti Pohjoismaissa.
Valsin mukaan esimerkiksi rekistereiden väärinkäyttöön pitäisi puuttua aktiivisesti, sillä talousrikosten ohella se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyväksikäytön.
