Saksan inflaatio nousi maaliskuussa 2,8 prosenttiin vuodentakaisesta. Helmikuussa kuluttajahinnat nousivat 2,0 prosenttia. Lukema on korkein yli vuoteen ja vastasi Bloombergin kyselyssä koottua ennusteiden mediaania.
Inflaation kiihtymisen taustalla on ennen kaikkea energian hinnannousu. Energiakustannukset nousivat 7,2 prosenttia – ensimmäistä kertaa joulukuun 2023 jälkeen. Pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja ruoan kaltaiset herkästi heilahtelevat erät, pysyi 2,5 prosentissa.
Inflaatiopaineet ovat todelliset. Ifo-instituutin tuore kysely kertoo, että saksalaiset yritykset suunnittelevat hinnankorotuksia laajemmin kuin kertaakaan sitten maaliskuun 2023. Instituutin hintaodotusindeksi nousi maaliskuussa 25,3 pisteeseen, kun se helmikuussa oli 20,3 pistettä.
Teollisuudessa hintaodotukset nousivat 13 pisteestä 20 pisteeseen, rakentamisessa 10 pisteestä 20,2 pisteeseen. Kuluttajapalveluissa indeksi hyppäsi 25,1:stä 31,6 pisteeseen.
”Hinnoittelupaine Saksassa kasvaa jälleen selvästi. Korkeat energiahinnat nostavat todennäköisesti inflaatiota tulevina kuukausina”, sanoi Ifo-instituutin kyselytutkimusten johtaja Klaus Wohlrabe.
Wohlrabeen mukaan energiahintojen vaikutukset eivät rajoitu suoriin polttoainekustannuksiin. ”Energiahinnat heijastuvat tavaroihin ja palveluihin nousevien tuotanto- ja kuljetuskustannusten kautta”, hän sanoo. Pitkään inflaatiota hillinnyt energiakomponentti on nyt kääntymässä sen kiihdyttäjäksi.
EKP kamppailee vaikean valinnan edessä
Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer varoitti, että maaliskuun inflaatiopiikki on vasta alkua.
”Ellei sota pääty nopeasti, korkeammat energiakustannukset syövät tiensä läpi toimitusketjujen tulevina kuukausina. EKP:n paine nostaa korkoja kasvaa”, Krämer sanoi.
EKP piti ohjauskoron ennallaan 2,0 prosentissa maaliskuun kokouksessaan, mutta muutti sävyään selvästi. EKP:n tuoreimmat henkilöstöennusteet ennakoivat inflaation olevan euroalueella keskimäärin 2,6 prosenttia tänä vuonna, ennen kuin se laskee 2,0 prosenttiin vuonna 2027.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on vakuuttanut toimivansa päättäväisesti tarvittaessa. Lagarde on korostanut, että pankki on valmis nostamaan korkoa jopa siinä tapauksessa, että inflaatiopiikki jää lyhytaikaiseksi. Hän varoitti myös, että markkinoiden odotukset sodan nopeasta päättymisestä ovat liian optimistisia.
EKP:n pahimmassa skenaariossa, jossa energian hinnat pysyvät koholla pitkään, inflaatio voisi nousta jopa 4,4 prosenttiin vuonna 2026.
Ranskan keskuspankin johtaja François Villeroy de Galhau on muistuttanut, että päättäjillä on ”velvollisuus” estää inflaatio-odotusten juurtuminen. Kreikan keskuspankin johtaja Yannis Stournaras on puolestaan varoittanut, että pitkäkestoisempi sota voi johtaa stagflaatioon eli samanaikaiseen hintojen nousuun ja talouskasvun hiipumiseen.
Rahoitusmarkkinat ovat hinnoitelleet EKP:n koronnostoa jo huhtikuun kokoukseen, ja rahapolitiikan kiristymisodotukset ovat painaneet eurooppalaisia korkomarkkinoita
ING:n makrotutkimuksen johtaja Carsten Brzeski arvioi, että huhtikuun koronnostolle on alle viiden prosentin todennäköisyys, mutta jos sota ja energiahintasokki eivät helpota kesään mennessä, koronnostot tulevat väistämättä agendalle.
EKP:tä on aiemmin arvosteltu liian hitaasta reagoinnista energiashokissa, joka seurasi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan neljä vuotta sitten. Silloin inflaatio kiisi yli kymmenen prosentin, ja pankki joutui nostamaan korkoja aggressiivisesti saadakseen hinnat kuriin.
Nyt tilanne on kuitenkin lähtökohtaisesti erilainen. Euroalueen talous on heikomman kysynnän, vakaan työllisyystilanteen ja neutraalimpien rahapoliittisten lähtöasetusten takia vähemmän altis hintapaineille kuin vuonna 2022. Lagarde korosti, että euroalue on tällä kertaa paremmin varautunut absorboimaan shokin.
OECD: Iran-sota iskee maailmantalouteen synkronoidusti
OECD oli ensimmäinen suuri kansainvälinen talousinstituutio, joka päivitti virallisesti ennusteitaan sodan vaikutusten osalta. Järjestön maaliskuinen väliennuste on synkkää luettavaa.
OECD nosti G20-maiden yhdistetyn inflaatioennusteen 4,0 prosenttiin tälle vuodelle, kun se vielä joulukuussa arvioi luvuksi 2,8 prosenttia. Yhdysvalloissa inflaation ennustetaan nousevan 4,2 prosenttiin vuoden 2025 lukemasta 2,6 prosentista.
OECD laski euroalueen kasvuennusteen 0,8 prosenttiin tänä vuonna, laskua joulukuun 1,2 prosentista. Myös Saksan ja Ranskan kasvuennusteet laskettiin samaan 0,8 prosenttiin.
Järjestö korostaa, että ilman sotaa se olisi todennäköisesti nostanut globaalia kasvuennustettaan 0,3 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan koko vuoden 2026 ennuste pysyi 2,9 prosentissa ja vuoden 2027 ennustetta leikattiin 0,1 prosenttiyksiköllä 3,0 prosenttiin.
OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann kertoi Bloombergin haastattelussa, että järjestön perusennusteessa energian hintavaikutuksen odotetaan jäävän tilapäiseksi. Tämän perusteella EKP:n ennustetaan nostavan korkoa kerran toisella vuosineljänneksellä varmistaakseen, että inflaatio-odotukset pysyvät kurissa.
Cormann muistutti kuitenkin epävarmuudesta. ”Keskeinen viestimme keskuspankeille on, että niiden on seurattava dataa erittäin tarkasti ja oltava hyvin varovaisia varmistaakseen, että inflaatio-odotukset pysyvät hyvin ankkuroituina.”
OECD kehotti myös hallituksia pidättäytymään laajoista energiatukipaketeista. Tukitoimien tulisi olla kohdennettuja kaikkein haavoittuvimmille kotitalouksille ja toimintakykyisille yrityksille, tilapäisiä ja kannustimia energiankulutuksen vähentämiseen säilyttäviä.
