Maailman öljymarkkinat ovat ajautuneet tilanteeseen, jota kansainvälisen energiajärjestö IEA:n pääjohtaja Fatih Birol kuvaili viime viikolla vertauksella kolmeen aiempaan suureen kriisiin. Hänen mukaansa Iranin sodan vaikutus ylittää 1970-luvun öljysokkien ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkiseurausten yhteisvaikutuksen.
Brent-laadun raakaöljyfutuurit nousivat maanantaina 1,6 prosenttia markkinoiden avautuessa pitkäperjantain tauon jälkeen. Viimeisellä kaupankäyntipäivällä ennen pääsiäistaukoa sekä WTI- että Brent-laatu kirjasivat suurimmat yhden päivän hinnannousunsa sitten vuoden 2020. Presidentti Donald Trump lupasi tuolloin jatkaa iskuja Irania vastaan.
Helmikuun lopulta laskettuna Brent-raakaöljy on kallistunut yli 60 prosenttia. IEA:n mukaan kyseessä on suurin kuukausittainen hinnannousu sitten 1980-luvun, jolloin vertailutilastoja alettiin kerätä.
Hätävarastojen avaaminen kertoo kriisin vakavuudesta. IEA:n jäsenmaat ovat vapauttaneet markkinoille ennätykselliset 400 miljoonaa tynnyriä strategisia öljyvarantojaan.
Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC+ varoitti sunnuntaina, että Lähi-idän energiainfrastruktuurille aiheutuneet vahingot vaikuttavat tarjontaan pitkään konfliktin päättymisen jälkeenkin.
Birol tiivisti näkymän suorasanaisesti: ”Huhtikuu tulee olemaan selvästi maaliskuuta pahempi.” Tämän kuun tarjontavajeen hän arvioi kaksinkertaistuvan maaliskuuhun verrattuna.
Euroopassa diesel ylitti 200 dollarin rajan
IEA on nimennyt lentopolttoaineen ja dieselin akuuteimmiksi puutteiksi. Aasiassa vajaus on jo nähtävissä, ja Euroopan odotetaan joutuvan samojen ongelmien eteen huhtikuun aikana tai viimeistään toukokuun alussa.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan eurooppalaisen dieselin hinta on ylittänyt 200 dollaria tynnyriltä, mikä on korkein taso sitten vuoden 2022.
Afrikka on vielä haavoittuvammassa asemassa. IEA:n arvion mukaan noin 600 000 tynnyriä jalostettua polttoainetta, joka virtaa päivittäin Lähi-idästä Afrikan maihin, on vaarassa jäädä toimittamatta. Osa maista on täysin riippuvaisia näistä toimituksista.
Nigeria on nähnyt polttoaineen hintojen nousevan noin 65 prosenttia. Etiopia on aloittanut bensiinin säännöstelyn. Mauritiuksella on julistettu energiansäästötoimia, sillä maan varastot riittävät Al Jazeeran mukaan enää 15–20 päiväksi.
”Etsimme vaihtoehtoja kaikkialta”, totesi Etelä-Afrikan mineraalivaroista vastaava pääjohtaja Jacob Mbele Bloombergille.
Huthit uhkaavat sulkea toisen merikapeikon
Sodan heijastusvaikutukset ulottuvat yksittäisiä öljymarkkinoita laajemmalle. Jemeniä hallitseva Iranin tukema huthiiliike on varoittanut voivansa sulkea Bab el-Mandebin salmen, joka yhdistää Punaisenmeren Suezin kanavaan. Ehto on, että Persianlahden valtiot liittyvät Yhdysvaltain ja Israelin sotilasoperaatioon.
Saudi-Arabian sisäiset ennusteet, joista The Wall Street Journal raportoi ensimmäisenä, osoittavat raakaöljyn hinnan voivan nousta 180 dollariin tynnyriltä, mikäli häiriöt jatkuvat huhtikuun loppuun. Markkinoilla käydään yhä avoimemmin keskustelua 200 dollarin öljystä.
Kustannuspaineet valuvat jo suoraan kuluttajahintoihin. Amazon ilmoitti 3,5 prosentin polttoaine- ja logistiikkalisästä kolmannen osapuolen myyjille, jotka käyttävät yhtiön varastointipalveluja. Lisämaksu astuu voimaan 17. huhtikuuta, ja yhtiö vetoaa suoraan konfliktin aiheuttamiin kustannuksiin.
Yhdysvalloissa bensiinin hinta on noussut sodan alkamisen jälkeen noin dollarilla gallonalta. Ekonomistit ennakoivat maaliskuun kuluttajahintaindeksiin yhden prosentin kuukausinousua, mikä olisi jyrkin kuukausittainen kiihtyminen sitten vuoden 2022.
Tilanne muistuttaa 1970-luvun öljykriisejä siinä, miten nopeasti energiashokki leviää yksittäisen alueen konfliktista globaaliksi inflaatiopaineeksi. Tuolloin öljyn hinta kolminkertaistui muutamassa kuukaudessa ja aiheutti länsimaissa stagflaation.
Nyt mekanismi on samankaltainen, mutta toimitusketjut ovat huomattavasti monimutkaisempia ja keskinäisriippuvuudet syvempiä. Afrikan kaltaiset alueet, joilla ei ole vaihtoehtoisia energialähteitä eikä strategisia varastoja, kantavat suhteellisesti raskaimman taakan.
IEA:n 400 miljoonan tynnyrin hätävarastojen vapautus on mittakaavaltaan poikkeuksellinen, mutta sekään ei välttämättä riitä. Jos Bab el-Mandebin salmi sulkeutuu ja häiriöt jatkuvat, pelkkä varastojen purkaminen ei korvaa menetettyjä tuotanto- ja kuljetuskapasiteetteja. Saudi-Arabian 180 dollarin skenaario saattaa silloin osoittautua maltilliseksi arvioksi.
