1,4 biljoonan dollarin varainhoitoa johtavan Mike Hunstadin mukaan tekoälyn tuottavuushyödyt voivat olla yksi historian suurimmista positiivisista tarjontashokeista. Hunstadin mielestä Yhdysvaltain keskuspankin olisi syytä pidätellä korkoliikkeitään, kunnes teknologian todelliset taloudelliset vaikutukset selviävät.
”Jos edes osa hyödyistä toteutuu koko talouden mittakaavassa, kyseessä voi olla yksi suurimmista positiivisista tarjontashokeista koskaan”, Hunstad sanoi Financial Timesille.
Positiivinen tarjontashokki tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa tavaroiden ja palveluiden tarjonta kasvaa ripeästi ja hinnat painuvat alaspäin.
Hunstadin mukaan tekoäly tuo talouden kehitykseen toisaalta myös paljon arvaamattomia liikkeitä. Hän kehottaakin keskuspankkia arvioimaan uusien teknologioiden vaikutuksia rauhassa ennen mahdollisia korkomuutoksia.
Hunstad uskoo tekoälyn voivan lopulta auttaa Fediä saavuttamaan kauan tavoittelemansa kahden prosentin inflaatiotavoitteen.
Fed painii ristiriitaisten signaalien välissä
Yhdysvaltain keskuspankki on pitänyt ohjauskoron ennallaan koko kuluvan vuoden. Viime vuonna Fed laski ohjauskorkoa kolme kertaa, 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan.
Maaliskuun 2026 kokouksessaan Fedin päättäjät kiistelivät siitä, miten Iranin sotaan kytkeytyviin inflaatiopaineisiin pitäisi vastata tilanteessa, jossa talous saa vastaansa monia vastakkaisia virtauksia.
Päivitetyissä ennusteissaan Fedin jäsenet nostivat inflaatio-odotustaan kuluvalle vuodelle 2,7 prosenttiin. Keskuspankin tunnettu pistekaavio lupaa enää yhtä koronlaskua tälle vuodelle. Ennen Iranin konfliktin kärjistymistä markkinoille oli hinnoiteltu kaksi laskua.
Hunstadin näkemys kytkeytyy kiihtyvään keskusteluun tekoälyn vaikutuksista globaaliin talouskasvuun ja työllisyyteen. Teknologiayritysten tuoteuudistukset ovat viime aikoina heiluttaneet pörssiyhtiöiden kursseja rajusti, kun sijoittajat ovat pelänneet vanhojen toimintamallien jäävän tekoälyn jalkoihin.
Hunstad vertaa tekoälyn vaikutusta oma-aloitteiseen rahapolitiikkaan, joka voi olla tehokkaampi kuin mikään Fedin tai muun keskuspankin tarjoama työkalu. Hän otti viime vuonna johtoonsa 136-vuotiaan, chicagolaisen finanssitalon varainhoidon.
Warsh kiihdyttäisi rahapolitiikan keventämistä
Hunstadin optimismi saa vahvaa vastakaikua myös presidentti Donald Trumpin kaavailemalta Fedin seuraavalta puheenjohtajalta. Trump esitti tammikuun lopussa Kevin Warshin Jerome Powellin seuraajaksi. Warshin nimityksen vahvistamiskäsittely on kuitenkin takkuillut senaatissa, ja seuraaja saattaa jäädä epäselväksi Powellin kauden päättyessä toukokuun puolivälissä.
Warsh on verrannut nykytilannetta 1990-luvun tuottavuusbuumiin, jolloin internet mullisti talouden Alan Greenspanin luotsatessa keskuspankkia.
Hän uskoo tekoälyn mahdollistavan koronlaskut ilman inflaation kiihtymistä ja on kuvannut sitä aikakauden merkittävimmäksi tuottavuutta lisääväksi aalloksi. Warshin mukaan keskuspankkien tulisi toimia ennakoivasti sen sijaan, että ne jäävät odottelemaan tilastoja tuottavuuden paranemisesta.
Fedin sisällä on erimielisyyttä
Kaikki Fedin päättäjät eivät kuitenkaan jaa Warshin optimismia. Fedin varapuheenjohtaja Philip Jefferson on muistuttanut, että massiiviset investoinnit tekoälyinfrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin, nostavat kysyntää ja hintoja välittömästi. Varsinaiset tuottavuushyödyt näkyvät talouden rakenteissa vasta pitkän viiveen jälkeen.
Samansuuntaisesti on varoittanut Fedin jäsen Michael Barr, jonka mukaan tuottavuuden paraneminen voi paradoksaalisesti nostaa niin sanottua neutraalia korkotasoa. Sillä tarkoitetaan korkoa, joka ei kiihdytä eikä jarruta taloutta.
Clevelandin aluepankin johtaja Beth Hammack on puolestaan huolissaan siitä, että vuodesta 2026 uhkaa tulla jo viides peräkkäinen korkean inflaation vuosi.
Markkinoiden odotukset ovat viime viikkoina liikkuneet voimakkaasti keventämisen suuntaan. Futuurihintojen perusteella koronlaskun todennäköisyys joulukuun kokoukseen mennessä on hinnoiteltu 43,2 prosenttiin. Kuukausi sitten markkinat pitivät koronnostoa laskua todennäköisempänä vaihtoehtona. Nyt nostolle annetaan enää 0,3 prosentin todennäköisyys, ja todennäköisimpänä skenaariona pidetään korkojen pysymistä nykytasolla 56,5 prosentin todennäköisyydellä.
Hunstadin neuvo keskuspankille on selkeä. Fedin pitäisi hänen mielestään pitää rahapolitiikan linja ennallaan ja viestittää markkinoille odottavansa näyttöjä tekoälyn todellisista tuottavuushyödyistä ennen seuraavaa korkopäätöstä.
