Maailmassa on nyt tekoälybuumi. Buumin ansioista Yhdysvaltain S&P 500 -osakeindeksi on kivunnut vuodessa 27 prosenttia ja teknologiapainotteinen suurimpien yhtiöiden indeksi Nasdaq 100 peräti 40 prosenttia.
Kovasta kurssinoususta huolimatta OP Varainhoito on nostanut Pohjois-Amerikan sijoitussalkuissa neutraalipainoon. Alue oli aiemmin alipainossa, mikä johtui siitä, että alkuvuoden aikana Yhdysvaltain osakemarkkinat kehittyivät heikommin kuin monet muut alueet.
Markkinakehityksen käännyttyä huhtikuussa alipainoa alettiin asteittain pienentää, ja nyt osakepaino nostettiin neutraalille tasolle.
Syy suosituksen muutokselle on yksinkertainen: tekoälybuumi.
”Yhdysvaltain osakemarkkinoiden näkymät ovat parantuneet selvästi kevään aikana. Pohjois-Amerikkaa vetää nyt ensisijaisesti tekoälybuumi. Tämä tekoälyyn liittyvä vahva investointi- ja tuloskasvu tukee markkinaa”, sanoo OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen.
Mistä tekoälybuumissa on kyse?
Nykyinen tekoälybuumi on ennen muuta investointibuumi. Sen ydin ei ole chat-ikkuna vaan se pääomamäärä, joka virtaa konesaleihin, siruihin ja sähköön.
Pelkästään neljä suurinta pilvijättiä, Amazon, Alphabet, Meta ja Microsoft, käyttivät vuonna 2025 investointeihin lähes 300 miljardia dollaria, ja globaalin tekoälypanostuksen arvioidaan nousevan tänä vuonna 500 miljardiin.
Asetelman erikoisin piirre on rahan kiertokulku. Nvidia, joka myy buumin tärkeintä raaka-ainetta eli tehosiruja, sijoittaa samaan aikaan niihin yhtiöihin, jotka ostavat sen siruja. Helmikuussa se pani 30 miljardia dollaria OpenAI:hin.
Kriitikot puhuvat kehäkaupoista, joissa sama raha kiertää kourallisen yhtiöitä ja luo vaikutelman aidosta kysynnästä. Samalla investoinnit juoksevat tuottojen edellä ja yhä useampi hanke rahoitetaan velalla, ja kuusi suurinta tekoälyyhtiötä painaa S&P 500 -indeksissä jo lähes 30 prosenttia.
Innostus on jo paikoin laantunut. Jensen Huang, Nvidian toimitusjohtaja, myönsi keväällä, että syksyllä kaavailtu jopa 100 miljardin dollarin sijoitus OpenAI:hin ei ole enää realistinen ja että 30 miljardin erä saattoi jäädä viimeiseksi.
Toisaalta buumin taustalla on aitoa kysyntää eikä pelkkää spekulaatiota. Tekoäly ei ole enää lupaus tulevasta. Yritykset ovat siirtyneet kokeiluista pysyvään käyttöön, ja laskentatehon kysyntä ylittää tarjonnan, mikä pitää sirujen ja konesalien arvon korkealla.
Mukana on myös pakon logiikka. Suurille pilvijäteille kyse on eräänlaisesta vangin dilemmasta, jossa kukaan ei uskalla jättäytyä kilpavarustelusta sivuun, koska tappio voisi tarkoittaa koko markkinan menettämistä yhdelle voittajalle.
Kun samaan aikaan rahapolitiikka on keventynyt ja tuloskasvu pysynyt vahvana, valtavat panostukset näyttäytyvät sijoittajan silmissä rationaalisina, vaikka niiden takaisinmaksusta ei vielä ole varmuutta.
Jenkkimarkkina ei ole riskitön
Geopoliittisten jännitteiden ja käynnissä olevien sotien taloudelliset vaikutukset ovat Yhdysvalloissa toistaiseksi jääneet monia muita alueita rajallisemmiksi.
Samaan aikaan markkinoihin kohdistuu kuitenkin myös riskejä. Osakekurssit ovat nousseet nopeasti, ja paljon myönteisiä odotuksista on jo hinnoiteltu osakkeisiin.
”Vaikka näkymät ovat parantuneet, markkina ei ole riskitön. Tämän vuoksi neutraalipainotus on tässä vaiheessa perusteltu ratkaisu”, sanoo Suominen.
Pohjois-Amerikan osakepainon noston OP Varainhoito rahoitti keventämällä Euroopan ja kehittyvien markkinoiden ylipainoja salkuissa. Euroopassa epävarmuus on lisääntynyt erityisesti öljyn hinnan nousun myötä, mikä heijastuu alueen talous- ja inflaationäkymiin.
Kehittyvillä markkinoilla osakepainoa pienennettiin maltillisesti pitkän vahvan kehityksen jälkeen.
”Kehittyvissä maissa tuotot ovat olleet poikkeuksellisen hyviä, joten kotiutimme osan voitoista”, Suominen sanoo.
OP Varainhoito tekee sijoitussalkkuihin muutoksia pitkän aikavälin riskien ja tuotto-odotusten perusteella.
Varsinainen buumi on kyllä vielä meneillään mutta parhaat tuotot on jo saatu; siellä on useampia 500-1000% nousuja tehty syksyn ja alkuvuoden aikana eikä vastaavaa ole enää niin helppoa löytää.