Euroopassa on merkittävä infrastruktuuri-investointien puute, jonka arvioidaan kasvavan kahteen biljoonaan dollariin vuoteen 2040 mennessä. Tämä luo kasvavaa kysyntää infrastruktuurin uudistamiseen ja laajentamiseen, uskoo OP.
Euroopan hallitukset paikkaavat infrastruktuuri-investointien vajetta aktiivisesti sitoutumalla yli 1,38 biljoonan euron rahoitusohjelmiin, kuten NextGenerationEU, EU Cohesion Policy ja Connecting Europe Facility.
Näiden aloitteiden tavoitteena on modernisoida perinteistä infrastruktuuria, verkostoja, puhdasta energiaa ja digitaalista infrastruktuuria, ja ne voivat hyödyttää yhtiöitä koko hankkeiden elinkaaren ajan.
NextGenerationEU on poikkeuksellinen, kertaluonteinen elvytysväline. Sen kehys on enimmillään noin 807 miljardia euroa, ja se rahoitetaan EU:n yhteisellä lainanotolla pääomamarkkinoilta.
Koheesiopolitiikka on sen sijaan unionin pysyvä alueellisen tasaamisen koneisto. Kaudelle 2021–2027 siihen on alun perin osoitettu 392 miljardia euroa, joskin kumppanuussopimusten vahvistuttua liikkeelle lähtenyt kokonaisuus oli noin 378 miljardia. Raha kanavoidaan ennen muuta vähemmän kehittyneille alueille bruttokansantulon perusteella, ja kansallinen osarahoitus huomioiden käytettävissä on käytännössä lähes puoli biljoonaa euroa.
Verkkojen Eurooppa -väline eli CEF on näistä kolmesta selvästi pienin ja samalla suorimmin infrastruktuuriin kohdistuva. Sen rahoituskehys kaudelle 2021–2027 on noin 33,7 miljardia euroa, ja se jakautuu liikenteen, energian ja digitaalisten verkkojen kesken. Pääpaino on rajat ylittävissä, Euroopan laajuisiin verkkoihin kuuluvissa hankkeissa, joiden kaupallinen kannattavuus yksinään jäisi heikoksi.
Mittaluokkien ero kertoo myös painotuksesta. Varsinaiseen fyysiseen yhteysinfrastruktuuriin korvamerkitty CEF on murto-osa elvytys- ja koheesiorahoituksesta, jotka molemmat kattavat huomattavasti laajemman kirjon investointeja sosiaalisesta osallisuudesta vihreään siirtymään.
ETF-rahastoilla mukaan infrainvestointien tuomaan kasvuun
Markkinoilta löytyy kolme Euroopan infrastruktuuritoimialan yrityksiin sijoittavaa temaattista ETF-rahastoa. Ne ovat Global X European Infrastructure Development UCITS ETF, WisdomTree Europe Infrastructure UCITS ETF ja First Trust Indxx Europe Infrastructure UCITS ETF.
Näistä Global X European Infrastructure Development UCITS ETF on ylivoimaisesti suurin yli 560 miljoonan euron pääomallaan.
Pörssinoteerattu rahasto seuraa Mirae Asset European Infrastructure Development -indeksiä, joka on rakennettu mittaamaan nimenomaan eurooppalaista infrasektoria.
Rahaston hallinnointipalkkio on 0,47 prosenttia vuodessa. Luku asettuu temaattisten ETF-osakerahastojen keskikastiin. Vertailun vuoksi kapeampaan eurooppalaiseen infraan keskittyvä First Trust Indxx Europe Infrastructure veloittaa 0,60 prosenttia, kun taas WisdomTree Europe Infrastructure jää 0,45 prosenttiin.
Rahasto on kasvuosuuksinen, eli osingot sijoitetaan automaattisesti takaisin salkkuun sen sijaan, että ne maksettaisiin ulos.
Replikointi tapahtuu fyysisesti ja täydellä menetelmällä. Käytännössä rahasto ostaa siis kaikki indeksin osakkeet itse sen sijaan, että jäljittelisi tuottoa johdannaisilla. Vastapuoliriskiä ei näin synny samalla tavalla kuin synteettisissä rahastoissa.
Rahaston kymmenen suurimman omistuksen paino on 58 prosenttia, joten keskittyneisyys on huomattava.
Maajakauma kallistuu vahvasti Manner-Eurooppaan. Ranska kattaa salkusta runsaan neljänneksen, Espanja 19 prosenttia ja Italia 13 prosenttia. Ruotsi yltää seitsemän prosenttiin, ja loput hajaantuvat muualle.
ETF-rahaston suurimmat sijoitukset
Salkun kärki paljastaa, mistä rahaston tuotto käytännössä syntyy.
Suurimpana painona on ranskalainen Vinci 8,6 prosentin osuudella. Yhtiö on yksi maailman suurimmista rakennus- ja konsessioyhtiöistä, joka suunnittelee, rahoittaa, rakentaa ja operoi moottoriteitä, lentokenttiä, tunneleita ja siltoja.
Toiseksi suurin omistus on niin ikään ranskalainen Thales 7,5 prosentin painolla. Kyseessä on puolustuksen, ilmailun sekä kyber- ja digiteknologian konserni, joka rakentaa kriittisiä elektroniikka- ja ohjelmistojärjestelmiä valtioille ja yrityksille. Yhtiö on järjestelmäintegraattori, ei raskaiden alustojen kuten lentokoneiden tai laivojen valmistaja. Sen läsnäolo salkussa selittää infrasalkun puolustuspainotusta.
Kolmantena on espanjalaistaustainen Ferrovial 7,5 prosentin osuudella. Yhtiö siirsi pääkonttorinsa Madridista Amsterdamiin vuonna 2023, ja painopiste on siirtynyt vahvasti Pohjois-Amerikan maksullisiin teihin. Lippulaivoja ovat Toronton 407 ETR -tiekonsessio sekä Yhdysvaltain ruuhkamaksukaistat. Lisäksi yhtiö rakentaa parhaillaan uutta terminaalia New Yorkin JFK-lentoasemalle.
Neljäntenä listalla on espanjalainen lentokenttäoperaattori Aena SME 6,4 prosentin painolla. Se hallinnoi valtaosaa Espanjan siviililentokentistä, suuret solmukohdat Madrid-Barajas ja Barcelona-El Prat mukaan lukien, ja sillä on osuuksia lentokentistä myös Brasiliassa, Britanniassa, Meksikossa ja Kolumbiassa. Tulot syntyvät säännellyistä lentoliikennemaksuista sekä kaupallisesta toiminnasta kuten vähittäiskaupasta ja pysäköinnistä.
Viidentenä on ranskalainen Eiffage 5,5 prosentin osuudella. Yhtiö on Ranskan toiseksi suurin rakennus- ja konsessiokonserni, jonka toiminta kattaa rakentamisen, infrahankkeet ja teiden operoinnin.
