Kiinan valtion valuuttahallinto State Administration of Foreign Exchange kertoi sunnuntaina, että maan kultavaranto oli toukokuun lopussa lähes 75 miljoonaa troy-unssia. Edelliskuusta lukema kasvoi 320 000 unssilla.
Marraskuussa 2024 alkanut ostoputki on paisuttanut varantoa noin 1,7 miljoonalla unssilla.
Ajankohta tekee luvuista kiinnostavia. Kullan dollarihinta laski toukokuussa kolmatta kuukautta peräkkäin tammikuun lopun ennätyksestä.
Silti Kiinan keskuspankki kasvatti varantoaan jopa hieman edelliskuukautta ripeämmin.
Myös koko valuuttavaranto kasvoi. Se nousi 0,93 prosenttia 3 442 miljardiin dollariin, suurimmilleen sitten vuoden 2015 lopun.
Kuukausikasvua kertyi 31,7 miljardia dollaria. Taustalla vaikuttivat valuuttakurssit: juan vahvistui 0,95 prosenttia dollaria vastaan, kun dollari itse koveni 0,85 prosenttia valuuttakoria vastaan.
Kulta muodostaa nyt noin yhdeksän prosenttia Kiinan virallisista valuuttavarannoista. Osuus kuulostaa vaatimattomalta, ja sitä se onkin.
Suurilla länsimaisilla keskuspankeilla kullan painoarvo on jopa yli 80 prosenttia. Juuri tämä kuilu selittää, miksi ostoputki ei ole lähelläkään loppuaan. Kyse on uudelleenpainotuksesta, ei päätepisteestä.
Tahti on silti hallittu. Toukokuun lisäys vastasi noin kymmentä tonnia, ja huhtikuun kahdeksan tonnia oli suurin yksittäinen kuukausiosto sitten joulukuun 2024.
World Gold Councilin analyytikko Ray Jia kuvasi keväällä keskuspankin ostovauhtia huomionarvoiseksi. Suuremmat erät on ajoitettu markkinatilanteen mukaan.
Vaikka unssimäärä kasvoi, varannon dollariarvo painui hieman edelliskuusta, sillä hinnan lasku söi volyymin tuoman lisäyksen.
Sama ilmiö toistui jo huhtikuussa, kun uutistoimisto Reuters raportoi varannon arvon supistuneen määrän kasvusta huolimatta.
Ostot eivät seuraa hintaa vaan strategiaa
Kiinan logiikka avautuu, kun katsoo dollaria.
Pekingin tavoite on hajauttaa varantojaan pois dollarimääräisistä saamisista ja vahvistaa rahoituksellista riippumattomuuttaan, kuvasivat Global Timesin haastattelemat kiinalaisasiantuntijat. Kulta ei ole kenenkään velkasitoumus eikä altis ulkomaiselle pakotevallalle.
Käännekohta ajoittuu vuoteen 2022. Kun länsi jäädytti Venäjän keskuspankin varoja noin 300 miljardin dollarin edestä, viesti meni perille muuallakin.
Dollarivaranto voi muuttua poliittisen päätöksen myötä käyttökelvottomaksi. Sen jälkeen Kiinan kaltaiset maat ovat kiihdyttäneet siirtymäänsä kultaan, joka makaa kansallisissa holveissa kenenkään ulottumattomissa.
Tällainen ostaja ei myy notkahduksessa.
Hintaherkkä sijoittaja vetäytyy korko-odotusten kiristyessä, mutta keskuspankin ostopöytä noudattaa varantorakenteen tavoitteita, joihin viikon hintaheilahtelu ei pure. Siksi 19 kuukauden putki kertoo strategisesta mandaatista, ei opportunistisesta ajoituksesta.
Kiina viestii myös vaikenemalla. Se ei julkista ostoaikeitaan eikä perustele liikkeitään, vaan antaa tasaisen kuukausirytmin puhua puolestaan.
Osa analyytikoista epäilee, että viralliset luvut aliarvioivat todelliset hankinnat. Kiinan on pitkään arveltu pitävän osan kullastaan kirjanpidon ulkopuolella.
Varmuutta asiasta ei ole, mutta epäily itsessään värittää sitä, miten markkina lukee Pekingin lukuja.
Keskuspankit ostavat, vaikka sijoittajat empivät
Pekingiltä ei puutu seuraa.
Keskuspankit hankkivat vuonna 2022 ennätykselliset 1 136 tonnia kultaa, eniten sitten vuoden 1950. Tahti on pysynyt korkeana siitä lähtien, ja nousevat taloudet ovat olleet liikkeen moottori.
Vauhtia selittää de-dollarisaatio eli pyrkimys vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista varanto- ja kauppavaluuttana.
Trendi on muuttanut kullan asemaa varallisuusluokkana. Euroopan keskuspankin mukaan kulta on ohittanut euron maailman toiseksi suurimpana virallisena varanto-omaisuutena.
Keskuspankit pitävät hallussaan jo lähes viidennestä kaikesta koskaan louhitusta kullasta. Ostot imevät markkinoilta vuosittain noin neljänneksen kaivostuotannosta, mikä kiristää tarjontaa sijoittajien mielialoista riippumatta.
Hinta on silti tullut alas. Tammikuun ennätyksestä kulta on vajonnut kolmessa kuukaudessa, kun korkojen pitkittynyt kireys on vienyt kiiltoa tuottamattomalta omaisuudelta.
Goldman Sachs pitää tästä huolimatta kiinni vuodenloppuennusteestaan, jonka mukaan unssi maksaa vuoden päättyessä 5 400 dollaria. Pankki olettaa keskuspankkien hankkivan kultaa noin 60 tonnia kuukaudessa läpi vuoden.
Niin kauan kuin kullan osuus Kiinan varannoista jää murto-osaan länsimaiden tasosta, ostoputkella on rakenteellista tilaa jatkua pitkään.
