Pääosa tavallisista osakesäästäjistä sijoittaa Helsingin pörssin arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeisiin sijoittaja arvostaa hyvää ja tasaista osinkovirtaa.
Tuottotavoitteet
Osingon lisäksi arvonnoususta voi tulla lisätuottoa, joka realisoituu vasta myynnin yhteydessä. Arvo-osakkeiden keskimääräinen osinkotuotto vaihtelee 3 – 5 %. Kun siihen lisätään arvonnousta tuleva ”kuvitteellinen” tuotto, niin vuosituotto kokonaisuudessaan vaihtelee 5 – 15 % haarukassa edellyttäen, että arvonousu on positiivista. Huonoina pörssivuosina osingot pienenevät tai saattavat jopa jäädä saamatta ja lisäksi osakkeen arvo laskee. Historiallisesti arvo-osakkeisiin sijoittajat ovat tienanneet keskimäärin noin 6 – 8 % vuodesta toiseen korkoa korolle.
Miten etsiä arvo-osakkeita?
Tavallinen Helsingin pörssin osakesijoittaja etsii arvo-osakkeita osingon ja hinnan perusteella. Osake ei saisi olla ”liian kallis” eli sen hintakertoimen (P/E) pitäisi olla 10 – 16 haarukassa. Lisäksi osakkeen hinta suhteessa yrityksen tasearvoon tulisi olla välillä 1 – 2. Halpojen osakkeiden riskinä on kuitenkin vaara sortua ”auringonlaskun” toimialoille ja yrityksiin, joiden tuloskehitys on ollut huonoa tai jopa tappiollista
Eri toimialojen osakkeiden hinnat vaihtelevat pörssin syklien mukaan, mutta kaikki toimialat eivät seuraa samaa tahtia. Kun näkymät paranevat, niin ensimmäisenä reagoivat sylkisten alojen osakkeet, kuten rahoitus, teollisuustuotteet, palvelut sekä teknologia. Nousun jatkuessa muutkin toimialat ja hyödykkeet seuraavat mukana. Alaspäin mennään yleensä samassa järjestyksessä. Ratkaisevaa osakkeiden hintojen kehitykseen on yrityksen ja toimialan lähialan tulosnäkymät. Sijoittajan pitäisi ensimmäisenä etsiä yrityksiä, joiden kannattavuus on hyvä ja tulosnäkymät ovat myönteiset tai lupaavat. Jos yrityksen tulos ei kasva, niin näkymien on oltava vähintään positiiviset muutoin edessä on tulosvaroituksia ja negatiivisia tuottoja. Vaarana on, että markkinat ylireagoivat tulosvaroituksen antaneen yrityksen osakkeen hintaan. Niinpä myyntien suhteen kannattaa säilyttää maltti, sillä paniikissa tehdyt toimenpiteet johtavat yleensä huonoihin ratkaisuihin. Huonojenkaan näkymien vallitessa osakesalkun radikaaliin tyhjentämisen asemasta sopiva keventäminen on yleensä parempi ratkaisu. Negatiivisen tulosvaroituksen antanen yrityksen kohdalla kannattaa kuitenkin toimia nopeasti, vaikka myynti tapahtuisi tappiolla. Niinpä sijoittajat seuraavat tiiviisti osakkeiden hintatrendien kehitystä. Kannattaisiko sinunkin seurata esimerkkiä, mutta muistaa samalla laumasieluisuuden vaarat?
Pelkkä osinkoihin tuijottaminen arvo-osakkeita ostettaessa ei riitä, vaan hintakertoimen ja tulevien näkymien lisäksi kannattaa selvittää yrityksen ydinosaamisalueet ja kilpailuasema. Vain edelläkävijät ja loistavia tuotteita valmistavat yritykset pystyvät parantamaan tulostaan aidosti. Yrityksen on osattava tarjota markkinoille uusia tuotteita ja palveluita oikea-aikaisesti kysynnän mukaan tai vaihtoehtoisesti onnistuttava luomaan kuluttajille uusi tarpeita, kuten mobiilipalveluissa on käynyt. Suomalainen konepajateollisuus on taas pitänyt pintansa tuotekehityksen, markkinoinnin, kansainvälistymisen ja tehokkaan toiminnan ansiosta.
Oletko historioitsija vai sijoittaja?
Osakesijoittajan tulisi pääsääntöisesti katsoa eteenpäin ja varmistaa vielä, että kiinnostuksen kohteena olevan yrityksen aiempi tuloskehitys on ollut myönteistä tai, että jotain uutta lupaavaa on tulossa. Kun yrityksen tulos paranee ja näkymät ovat positiiviset, niin silloin voi ottaa markkinariskiä valitun kohteen hankinnassa. Markkinariski on tietysti olemassa globaalina uhkana kaikille osakkeille, varsinkin jos kohdemaan talousnäkymät ovat vaisut.
Historiaa arvostavien mielestä toimialavalinnat pitäisi tehdä ”suhdannekellon” viisareiden asennon mukaan, koska suhdanteiden muuttuessa toimialat menestyvät pörsseissä eri tavoin. Mitään kaavamaista toimiala-ajattelua ei kannata kuitenkaan harrastaa, koska samallakin toimialalla löytyy suosikki- ja inhokkiosakkeita, menestyjiä ja luusereita. Viime kädessä pitäisi osata punnita yritysjohdon kyvykkyyttä, koska se on yksi tärkeimmistä menestyksen kulmakivistä. En kuitenkaan luottaisi näihin talousviisaiden suhdannekelloihin kovin paljon, koska eiliset tilanteet eivät välttämättä toistu tulevaisuudessa kaavamaisesti.
Loppupäätelmiä
Kovin olennaista eroa ei ole sillä sijoittaako kasvu- vai arvo-osakkeisiin. Olennaisempaa on kohdistaa mielenkiinto itse yritykseen, jonka osakkeita haluaa omistaa. Warren Buffetin tapaan sijoittajan tulisi ostaa vain sellaista bisnestä, jonka itse ymmärtää ja jonka menestymisen reunaehdot pystyy tunnistamaan.
Viime kädessä kyse on useiden vaihtoehtojen vertailusta eli vertailuanalyysistä. Toimialavalinnat kannattaa tehdä markkinatilanteen ja –näkymien perusteella, mutta samalla on syytä nähdä metsä puilta keskittymällä kokonaisuuteen yksityiskohtien asemasta. Tiedon murusten ja vihjeiden keräämisen asemasta sijoittajan pitäisi keskittyä yritysten systemaattiseen vertailuun ja globaalien megatrendien ja muutosten arviointiin. Kuten esimerkiksi tiedonvälityksen digitalisoituminen, väestönkasvu, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen saattavat jokainen osaltaan vaikuttaa eri toimialojen ja yritysten tulevaisuuteen voimakkaasti.
Koska ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, niin on vain tyydyttävä keräämään mahdollisimman monipuolista tietoa yrityksistä ja niiden näkymistä. Kokemukseni mukaan kannattaa hyödyntää yritysten ja osakkeiden vertailevaa analyysiä. Sen avulla tavallinenkin sijoittaja voi kohentaa tiedontasoaan ja samalla hyötyä systemaattisen vertailun mukanaan tuomasta lisäarvosta.
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.
