Nettipankki Nordnet lanseeraa tänään Suomen ensimmäisen täysin kuluttoman indeksirahaston.
Nordnet Superrahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä, joka sisältää Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä. Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin. Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.
Nordnet kattaa kaikki rahaston kulut, eli rahastossa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota eikä vuosittaista hallinnointipalkkiota.
Nordnet ei ansaitse rahastolla suoraan, vaan näkee rahaston markkinointikeinona uusien asiakkaiden hankkimisessa. Nordnet lanseeraa vastaavat rahastot myös Norjassa ja Tanskassa. Pohjoismaiset rahastot tulevat suomalaisten sijoittajien saataville kesän aikana.
”Teemme tämän useasta eri syystä. Ensinnäkin olemme sitä mieltä, että vaurastumisen ei tarvitse maksaa. Toiseksi asiakkaamme ovat jo pitkään toivoneet tällaista tuotetta. Kolmanneksi haluamme nostaa sijoittajien tietoisuutta rahastosäästämisen kustannuksista ja passiivisesti hoidettujen rahastojen hyödyistä. Suomeen sijoittavien rahastojen keskimääräinen kokonaiskulusuhde on 1,58 %, eli jokaisesta 10 000 euron sijoituksesta menee 158 euroa rahaston omiin kuluihin vuodessa”, toteaa Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall.
Seuraavan kolmen viikon aikana on käynnissä merkintäjakso, jonka aikana kerätään rahaston alkupääomaa. Kaupankäynti Superrahastolla alkaa 17.6.2014.
Merkintäjakson aikana on mahdollista sijoittaa suurempiakin summia 1 miljoonaan euroon saakka, mutta kaupankäynnin alkaessa minimimerkintä yksittäiselle sijoittajalle on 15 euroa ja maksimi 10 000 euroa päivässä.
Superrahastoa hallinnoi Öhman Fonder ja sitä myydään ainoastaan Nordnetin asiakkaille.
Mielenkiintoista. Olen tässä miettinyt että voisiko / olisiko taloudellisesti järkevää jonkun alan edullisemman toimijan, kuten Nordnetin, rakentaa karvalakkimallin kapitalisaatiosopimus massoille (tai ehkä tällainen tuote onkin jo, tiedätkö?), johon pääsisi vaikka kymppitonnilla tms. mukaan, ei se lienisi olevan mahdotonta näinä sähköisen asioinnin ja automaation aikoina. Näin taviskin saisi rahaston tuomat edut verojen maksusta vasta tuottoa nostettaessa ja voisi silti hallinoida varojaan, ja toisaalta sijoittajien välinen tasa-arvo paranisi kun palvelu olisi tarjolla riippumatta sijoitussalkun pulleudesta.