Eläkevarojemme aktiivinen hoitaminen heikentää sijoitustuottoja yli miljardilla eurolla vuodessa.
Professori Hannu Kahra toivoi (HS mielipide 13.10.) eläkesijoittajien seuraavan alan kehitystä. Olen iloinen, että Kahra toi esiin kirjoituksessaan nykyiseen eläkesijoittamisen toimintatapojen puutteita. Olen itse esittänyt eläkeyhtiöiden aktiiviselle osakesijoittamiselle 20 miljardin euron hintalapun seuraavalle kymmenvuotisjaksolle. Tämän verran siis jää eläkevaroillemme osaketuottoa saamatta, jos eläkeyhtiöt saavat jatkaa nykyisen kaltaista aktiivista osakesijoittamista.
Kahra viittaa kirjoituksessaan Suomen eläkejärjestelmän arvioon vuodelta 2013, jonka mukaan suomalaiset eläkelaitokset kokivat noin 1,5 prosentin tuottomenetyksen verrattuna vertailuryhmän keskimääräiseen sijoittajaan. Hänen mukaansa viidessä vuodessa tuottomenetys oli yhteensä 5,5 miljardia euroa.
Työeläkevakuuttajat TELA:n tilastojen mukaan työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu rahastoitujen varojen määrä eli sijoituskanta oli kesäkuun lopussa 169,2 miljardia euroa. TELA:n tuottoraporttien mukaan kuuden suurimman työeläkeyhtiön osakesijoitusten tuoton keskiarvo oli vuosina 2009-2013 7,3 prosenttia vuodessa. Maailman osakemarkkinoiden tuotto oli samalla ajanjaksolla kuitenkin huomattavasti korkeammalla tasolla, sillä MSCI World tuottoindeksi nousi 12,1 prosenttia, MSCI Eurooppa 9,4 prosenttia ja OMX Helsinki 9,9 prosenttia. Suomalaisten eläkeyhtiöiden osakesijoitusten aktiivinen ja kantaaottava sijoittaminen on siten tullut maksamaan miljardeja euroja menetettyinä osaketuottoina.
Akateemista tutkimusta aktiivisen osakesijoittamisen tuotoista verrattuna passiiviseen markkinoiden keskiarvoon tyytymiseen on useamman hyllykilometrin verran. Tutkimusten perusteella aktiivisella salkunhoidolla saavutetaan vain hyvin harvoin indeksituottoa parempaa tuottoa. Lisäksi aktiivinen markkinakehityksen ennakoiminen altistaa eläkevaramme epäonnistumisille ja useimmin lopputuloksena on markkinakehitystä heikompi tuotto.
Professori Kahran kaipaamaa alan kehityksen seuraamista jo kokeiltiin Keskinäisessä eläkevakuutusyhtiö Eterassa. Kokeilun seurauksena Eteran tuotot jäivät huomattavasti kilpailijoita heikommaksi ja yhtiö oli pakotettu muuttamaan innovatiivista sijoitusstrategiaansa. Tämän kokeilun hinnaksi muodostui varovaisesti arvioiden noin miljardi euroa.
En kaipaa uusien innovaatioiden soveltamista eläkesijoittamiseen. Miksei eläkesijoittamisessa tyydyttäisi markkinakehitykseen sitomalla osakesijoitukset osakemarkkinoiden keskimääräiseen kehitykseen? Silloin yhteiset osakesijoituksemme kasvaisivat täsmälleen osakemarkkinoiden tahtiin; ei nopeammin eikä hitaammin.
Olemme Suomessa jälleen tilanteessa, jossa meidän täytyy tehdä tehokkaita ja järkeviä päätöksiä. Yksi helpoimmista tavoista kuroa umpeen rahoitusvajettamme on pitäytyä tutkitusti tehokkaissa tavoissa sijoittaa eläkevarojamme. Minun on vaikeaa keksiä yhtä yksinkertaista tapaa parantaa rahoitusasemaamme yli miljardilla eurolla vuodessa.
Mika Hyttinen Sijoituskirjailija, VantaaArtikkeli on alun perin julkaistu Tinpie-sivustolla 19.10.2014.
