Sijoitusmarkkinoiden ja erityisesti osakkeiden hyvä vire jatkui loppukesän aikana, mikä kerrytti kasvua työeläkevaroihin. Varat kasvoivat vuoden kolmannen neljänneksen aikana yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla. Aiheesta kertoo Työeläkevakuuttajat Tela tiedotteessaan.
Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli syyskuun lopussa 279 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.
”Vaikka kuluvaa vuotta ovat leimanneet geo- ja kauppapoliittiset jännitteet, sijoitusmarkkinat ovat kehittyneet yllättävän vahvasti. Työeläkevarojen nimellistuotto oli tammi-syyskuussa 4,4 prosenttia ja reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, puolestaan 4,0 prosenttia”, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Julkisuudessa on pitkin kuluvaa vuotta keskusteltu työeläkevarojen sijoittamisesta kotimaisiin kasvuyrityksiin.
”Työeläkevaroja on pitkään sijoitettu suomalaisiin kasvuyrityksiin, ja näin tehdään varmasti myös tulevaisuudessa. Sijoittamisen lähtökohtana on kuitenkin tuottojen ja riskien väliseen suhteeseen perustuva harkinta sijoituskohteiden valinnassa”, painottaa Mäkinen.
Syyskuun lopussa työeläkevaroista oli sijoitettu Suomeen 19 prosenttia, joka tarkoittaa 54 miljardia euroa. Kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna, Suomi-sijoitusten euromääräinen osuus kasvoi 2 miljardilla suhteellisen osuuden pysyessä samana.
Eläkeuudistuksen kautta enemmän varoja osakkeisiin
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän valmistelemaa luonnosta hallituksen esitykseksi eläkeuudista koskien odotetaan lausuntokierrokselle joulukuun alussa.
Eläkeuudistuksen myötä yksityisalojen työeläkevakuuttajille sallitaan enemmän riskinottoa sijoitustoiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta ja hillitä työeläkemaksujen nousupainetta tulevaisuudessa.
”Uudistuksen myötä eläkevaroja sijoitetaan entistä enemmän osakkeisiin, jotka ovat historiallisesti tuottaneet muita sijoituskohteita paremmin”, Mäkinen toteaa.
Mäkisen mukaan sijoitustuottojen vaihtelu voi myös lisääntyä, mutta pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat, sillä eläkevakuuttajien sijoitushorisontti on pitkä.
”Esimerkiksi viiden vuoden markkinalasku ei vielä horjuta järjestelmää pitkällä aikavälillä.”
Uudistusta on julkisuudessa arvosteltu siitä, että siinä ei olisi varauduttu riittävästi sijoitusriskeihin. Työeläkevakuuttajien riskienhallinta on kuitenkin tarkasti säädelty – sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Sääntelyn tarkoitus on suojata eläkevarat ja -etuudet.
Riskinoton lisäämisen ohella toinen keskeinen osa eläkeuudistusta on rahastoinnin lisääminen. Kun vanhuuseläkerahastoja kasvatetaan, suurempi osa tulevista eläkemenoista voidaan kattaa rahastoista ja niiden tuotoista.
”Tämä vähentää painetta korottaa palkoista kerättäviä työeläkemaksuja tulevaisuudessa, mikä on erityisen tärkeää nuorille sukupolville. Suuremmat rahastot auttavat myös kestämään huonoja sijoitusvuosia paremmin”, huomauttaa Mäkinen.
Eläkevarojen tuotot omaisuuserittäin
Sijoituslajikohtaiset nimellis- ja reaalituotot tammi-syyskuulta olivat seuraavat:
| Omaisuuslaji | Nimellis- tuotto | Reaali- tuotto |
|---|---|---|
| Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset | 6,1 | 5,7 |
| Korkosijoitukset | 2,7 | 2,3 |
| Kiinteistösijoitukset | 1,5 | 1,1 |
| Vaihtoehtoiset sijoitukset | 2,3 | 1,9 |
Varojen omaisuuslajikohtainen jakauma ei muuttunut merkittävästi vuosineljänneksen aikana.
Maantieteellisessä jakaumassa euroalueen ulkopuolisten sijoitusten osuus kasvoi 2,6 prosenttiyksiköllä (12 miljardia euroa), kun taas muun euroalueen sijoitusten osuus väheni 2,4 prosenttiyksikköä (-6,0 miljardia euroa).
Suomi-sijoitusten suhteellinen osuus pysyi samana, joskin sijoitukset kasvoivat kahdella miljardilla.
