Johdannaiset

Kaikki rahastot eivät ole suojassa konkurssiriskiltä

konkurssi-konkurssiriski-tappio-022016

Markkinoilla on rahastontapaisia sijoitustuotteita, joihin liittyy rahaston konkurssiriski, varoittaa Nordnetin talousasiantuntija.

Tavalliset sijoitusrahastot, jotka pääosin sijoittavat suoraan osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin eivät käytännössä voi mennä konkurssiin, toteaa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi blogissaan. Näihin kuuluvat myös ETF-rahastot.

”Rahaston osuudenomistajat omistavat rahastoa, sitä hallinnoi rahastoyhtiö, jota puolestaan valvoo rahaston säilytysyhteisö ja Finanssivalvonta.” Jos esimerkiksi rahastoyhtiö menee konkurssiin, säilytysyhteisön tehtäväksi tulee Paasin mukaan etsiä sijoitusrahastolle uusi rahastoyhtiö. Rahastossa oleville sijoituskohteille tai rahaston arvolle ei tämän takia tapahdu mitään.

”Markkinoilla on kuitenkin paljon rahastontapaisia sertifikaatteja eli ETN:iä mutta myös synteettisiä rahastoja, joissa tappioriski vaihtelee merkittävästi”, Paasi huomauttaa.

Synteettiset rahastot sijoittavat varsinaisten kohde-etuuksien sijaan pelkästään johdonnaisiin.

”Johdannaisissa vastapuoliriskit korostuu. Johdonnaisstrategioissa riskinhallinta perustuu siihen, että sopimuksia kunnioitetaan. Ison johdannaispelurin, kuten esimerkiksi hedge-rahaston mennessä konkurssiin, osa pankin johdonnaissalkusta lakkaa olemasta. Silloin käteen voi jäädä poikkeuksellisen vinoutunut riskiprofiili, joka helposti kaataa pankin ja/tai muita vastapuolia”, Paasi toteaa.

Vaikka johdannaisten yhteydessä käytetään vakuuksia, nämä voivat poikkeuksellisissa tilanteissa olla riittämättömiä tai päätyä osaksi konkurssipesän varoja.

Sertifikaatit ovat puolestaan juridiselta muodoltaan liikkeeseenlaskijapankin velkasitoumuksia. Näihin liittyy Paasin mukaan aina liikkeeseenlaskijapankin 100 prosenttinen vastapuoliriski. ”Eli riski siitä, että jos pankki menee nurin, konkurssipesässä ei riitä varoja saatavasi maksamiseksi.”

Paasin mukaan synteettisten rahastojen ja sertifikaattien kohdalla pitää selvittää vakuuden koko, laatu ja missä vakuutta säilytetään.

”Vakuus tulisi olla erillään pankin tai kolmannen osapuolen varoista, eli näiden taseesta. Laiska sertifikaattisijoittaja voi pitää markkinoiden hermostuneisuutta silmällä seuraamalla VIX indeksin kehitystä ja verrata liikkeeseenlaskijapankin lainojen korkoja muihin pankkien korkoihin nähden (korkeampi korko viittaa markkinoiden epäilysten määrään)”, Paasi neuvoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös